Kuva: Sanna Myllykangas
Karhupoika Taneli haisteli ilmaa uudestaan.
Nyt karhu erotti kesäisestä ilmasta valkoisten kukkien vienon tuoksun.
”Onpas mielenkiintoinen rönsyilevä kasvi”, Taneli mietiskeli jatkaessaan matkaa.
”Hei Taneli!” kuului samassa läheisen pajukon luota. Taneli vilkuili ympärilleen, muttei nähnyt ketään.
”Olen täällä pajukon vieressä, käänny hieman oikealle päin niin löydät minut”, hieman nariseva, mutta sydämellinen ääni kehotti.
Ääni oli tuttu, mutta Taneli ei tunnistanut kenelle se kuului.