Raahen nuorisovaltuuston puheenjohtajan Jarno Moisalan mielestä olisi erittäin tärkeää saada nuoret vaaliuurnille ja äänestämään nimenomaan nuoria ehdokkaita. Sillä tavoin nuorten ääni saataisiin kuuluviin päätöksenteossa.
Tutkimusten mukaan nuorten äänestysinto on kuitenkin suorastaan romahtanut. Asia harmittaa Moisalaa. Toisaalta se on hänen mielestään ymmärrettävää.
"Suurin syy siihen, ettei nuoriso ole kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista on tiedon puute. Nuoret eivät ymmärrä, miten yhteiskunta pyörii, miten kunnan ja valtion organisaatio toimii. Kun asioita ei ymmärretä, eivät ne myöskään kiinnosta."
Tietoa yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta kyllä olisi tarjolla, myöntää Moisala. Ongelma on siinä, millaisessa muodossa sitä tarjotaan. Useimmiten tärkeätkin nuorten elämään vaikuttavat asiat esitetään byrokraattisella kapulakielellä ja käsitesekamelskana. Harvalla on kärsivällisyyttä lähteä selvittämään, mitä asia käytännössä tarkoittaa.
Moisalan mielestä koulujen opetussuunnitelmiin olisi ehdottomasti otettava joissain muodoissa vaikuttamistaitojen opiskelu jo ala-asteelta lähtien ja opetuksesta olisi saatava tarpeeksi kansantajuista ja innostavaa, jotta asiat alkaisivat kiinnostaa.
Moisalan mielestä nuorilla on periaatteessa runsaastikin mahdollisuuksia vaikuttaa. On olemassa nuorisovaltuustoja ja pikku parlamentteja, erilaisia koulujen hankkeita ja projekteja. Ei kuitenkaan riitä, että nuorille kerrotaan ylhäältä päin asioista, vaan nuoret on saatava toimintaan mukaan. Tekemällä oppii, toteaa vanha partiolainen.
Moisala ottaa esimerkiksi asuinympäristöön vaikuttamisesta Raahen Kanavanrannan rakentamisen. Hanke on kaupunkikuvan kannalta merkittävä ja vaikuttaa vuosia eteenpäin.
"Onko oikea tapa, että kaava asetetaan julkisesti nähtäville jonnekin virastoon ja ilmoitetaan, että kirjalliset lausunnot on lähetettävä määräaikaan mennessä jonnekin? Vaikuttamisesta tehdään monimutkaista. Se on yksi tapa hoitaa velvoitteet, muttei toimiva tapa."
Kapulakielestä eroon
Moisala usuttaa kunnan virkamiehiä tulemaan nuorten pariin ja selittämään kansantajuisesti, mitä oikeasti tapahtuu. Silloin nuorten on helpompi ottaa asioihin kantaa. Hänen mukaansa nuoret on kuitenkin helppo haluttaessa tavoittaa, koska suurin osa opiskelee eri oppilaitoksissa.
Raahessa 1998 perustettu nuorisovaltuusto pääsee askeleen eteenpäin nuorien vaikutusmahdollisuuksien osalta. Vuodenvaihteessa syntyvän uuden Raahen valtuusto kirjasi kaupungin hallintosääntöön lisäyksen, jossa taataan nuorisovaltuuston kahdelle edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeudet kuudessa lautakunnassa. Ennen päätöstä nuorisovaltuustolla oli jo puhe- ja läsnäolo-oikeus neljässä lautakunnassa. Oikeudet valtuusto on anonut itse kultakin lautakunnalta.
Moisala pitää päätöstä merkittävänä. Se tuo lisää velvollisuuksia lautakuntien jäsenille ja niiden puheenjohtajille. Puheenjohtajan on vastattava siitä, että kaikki ymmärtävät, mitä kokouksissa puhutaan sekä siitä, että nuortenkin ääni tulee kuultua.
"Nyt olisi paikka saada nuorten mielipiteet esiin. Kokoustekniikan ja -käyttäytymisen pitää olla sellaista, että nuoret voivat ja uskaltavat ottaa kantaa."