Kesä ja jenkki on Auto-Kalevan kesäsarja, jossa esitellään oululaisia jenkkiautoharrastajia ja heidän autojaan.
Mahtavan pyöreät muodot vyöryvät pihan kahdeksikko-veen hörinän säestäminä. Kiiltävän musta pinta, takapään luotilamput ja krominkiiltoinen putkimaski valehtelevat uskottavasti: Nyt ollaan 50-luvulla! Juha Välimäen 1952 Buick Super, eli "Kolmen reiän Buicki" viiden vuoden rakentelun tulos. Vuonna 2000 Välimäen ostaman auton tarina alkoi hänen osaltaan jo paljon aikaisemmin.
"Erään kerran työreissulla Torniossa eräs isäntämies sanoi, että tulepa katsoon, mitä minulla on tallissa. Luulin, että äijä halusi näyttää traktoriaan, mutta sielläpä olikin kuin pakasta vedetty 50-luvun Buick! Siitä se alkoi, oli pakko saada oma".
Välimäki muisti nähneensä 1978 Paavolan metsissä Buickin raadon ja päätti piruuttaan mennä katsomaan, josko se olisi vielä siellä. Auton jäännökset olivat edelleenkin paikallaan, mitä nyt puu kasvoi moottoritilan läpi. Sekin johtui siitä, että konepelti oli pois paikoiltaan.
Metsätöistä tielanoihin
"Hakureissulla piti kaataa hehtaari metsää, että auto saatiin pois. Metsänomistaja suostui siihen sillä ehdolla, että tehdään puista sopivia metrin pätkiä!"
Yli 20 vuotta metsässä tekisi selvää jälkeä perusbiilistä, mutta vanha amerikanlaiva on eri juttu.
"Lokasuojat on joutunut esimerkiksi tekemään täysin uusiksi. Mutta katto, konepelti ja peräpellit, eihän ne näissä ruostu ikinä. Pikku pintaruostetta niissä vain oli ostohetkellä."
Auton runko oli puolestaan otettu hyötykäyttöön: Sitä käytettiin tielanassa.
"Sen sain ihan puhumalla omaksi, kun parilla kahvikupposella juteltiin lanan omistajan kanssa", Välimäki kertoo.
Ei Los Angeles, vaan...
Yhdessä toisen innokkaan Buick-harrastajan, Juha-Matti Rantapään, kanssa Välimäki alkoi kunnostaa autoa työn ja perhe-elämän sivussa. Autossa ei niinkään olla keskitytty alkuperäisyyteen, vaan toimivuuteen ja näyttävyyteen.
"Korin omistanut romuttamon äijä oli aikoinaan laittanut alkuperäisen rivikasin kuorma-autoon ja jättänyt tämän viisilitraisen veen tilalle. Ei tästä enää kovin alkuperäistä saanut", Välimäki mietiskelee, muttei kuulosta olevan pahoillaan: Onhan miehellä tallissa kolme muutakin saman aikakauden Buickia. Juha-Matti Rantapää omistaa puolestaan myös kaksi 50-luvun alun pöllykkäbuickia, joista toinen on valmistumassa hyvinkin alkuperäiseksi. Mistä moinen innostus ?
"Niissä on vain niin mukavat muodot", miehet naureskelevat.
Lowriderien rakennusalustana usein toimiva Buick on saamassa myös Välimäeltä tyyliin sopivan käsittelyn.
"Ilmajouset aion laittaa, sitten saa nostettua ja laskettua auton joka kulmaa miten huvittaa. Katon madaltaminenkin sopisi tyyliin, mutta se on niin iso projekti, että taitaa jäädä perheen ja työn puristuksessa tekemättä"
50-luvun alun Buickit olivat aikanaan yleisiä köyhässä Suomessakin, ja niitä pyöri kaduilla vielä 70- ja 80-luvulla. Välimäen pirssin rekisterikilpenä oli 60-luvun puolivälissä LA-1, ja sillä siis ajeli, kukas muukaan kuin Lapin läänin maaherra.
"Harmi vain, Pokan Hannele ei suostu luopumaan siitä kilvestä", Välimäki naurahtaa.