Hämmennys kesti vain joitakin sekunteja. Naisen täytyi olla sama. Harju kiihdytti mustan auton perään, ja he saapuivat Mikkeliin muutamassa minuutissa. Harju antoi naiselle etumatkaa ja piti muutamaa autoa heidän välillään. Kun Audi oli risteyksissä melkein poikittain häneen nähden, Harju näki ratissa täsmälleen saman oloisen naisen kuin aiemminkin.
Yhdellä erotuksella.
Nyt autoa ajoi peroksidiblondi. Kouvolassa Harju oli seurannut kuinka tuuheahiuksinen brunetti syö salaatin ja hankkii haulikon ja kaksi käsiasetta. Mutta naisen olemus ja tapa jolla tämä käsitteli autoa olivat samat. Toimeksiannon mukana tulleet valokuvat nousivat pinnistelemättä Harjun mieleen. Niissä naisella oli musta polkkatukka. Harju oli ajatellut Kouvolassa, että naisen ruskeat hiukset olivat kasvatuksen ja värjäyksen tulosta ja että hänelle annetut kuvat olivat vanhoja. Nyt Harju ei tiennyt mitä ajatella.
He tulivat Mikkelin keskustaan. Nainen laittoi vilkun päälle, kääntyi ja kaarsi melkein heti Cumuluksen eteen ja ohjasi auton parkkiruutuun. Harju ei voinut muuta kuin ajaa jälleen ohi ja palata takaisin tehtyään yhden päivän monista U-käännöksistä. Saatuaan auton turvallisen välimatkan päähän ja pysähdyttyään Harju näki kuinka nainen nousi autosta laukku kädessään ja käveli sisään hotelliin.
Hetkeä myöhemmin nainen tuli ulos ilman laukkua, nousi autoon ja ajoi parikymmentä metriä eteenpäin, mistä kääntyi ylöspäin vievälle luiskalle. Harju odotti joitakin minuutteja. Kohta Harju tunsi farkkujensa liimautuvan reisiin ja kauluspaidan selkäänsä, kun hän puristi laukkua kädessään ja kiirehti sisään samaan hotelliin johon oli hetki sitten nähnyt naisen astuvan.
Huone oli sisäpihan puolella ja ensimmäisessä huonekerroksessa kuten Harju oli toivonut. Ikkunastaan hän näki naisen mustan auton. Harjun oma auto oli parkkialueen toisella puolella. Hän kirjasi raporttiinsa naisen muuttuneen ulkonäön ja majoitusvalinnan ja istui sitten ikkunan ääreen odottamaan. Hän sai odottaa useamman tunnin.
Ilta laskeutui kaupunkiin lempeästi ja viipyillen. Auringon säteisiin tuli kultaa ja lämpöä ja maiseman ääriviivat pehmenivät. Harju olisi mielellään katsellut torielämää tai punatiilisen Tuomiokirkon kaunista tummumista illan edetessä, mutta hän oli töissä. Ja koska Lehikoinen ei ollut soittanut hänelle vaikka hän oli sitä pyytänyt, Harju päätti itse ottaa yhteyttä Lehikoiseen. Juuri silloin Harju näki naisen kävelemässä autolleen.
Hänelle tuli kiire.