ADHD: Oulussa ke­hi­tet­tiin peli, joka voi jopa pal­jas­taa lapsen ADHD:n

Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

35 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­tai­si Na­to-jä­se­nyy­den ha­ke­mis­ta, jos pre­si­dent­ti Nii­nis­tö pitäisi sitä Suomen tur­val­li­suu­del­le jär­ke­vä­nä

Naton kannatus on liikkunut 20 prosentin tienoilla. Kyselyn mukaan puolet suomalaisista vastustaisi Natoa, vaikka Niinistö sitä suosittelisikin.

Puolet suomalaisista katsoo, että Nato-jäsenyyttä ei pidä hakea, vaikka presidentti Sauli Niinistö sitä pitäisikin Suomen turvallisuudelle järkevänä.
Puolet suomalaisista katsoo, että Nato-jäsenyyttä ei pidä hakea, vaikka presidentti Sauli Niinistö sitä pitäisikin Suomen turvallisuudelle järkevänä.
Kuva: Riina Rinne

Naton kannatus on liikkunut 20 prosentin tienoilla. Kyselyn mukaan puolet suomalaisista vastustaisi Natoa, vaikka Niinistö sitä suosittelisikin.

Suomalaisista 35 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitä suosittelisi. Tämä selviää Lännen Median Taloustutkimukselta hankkimasta mielipidemittauksesta.

Puolet kansalaisista ei lämpene sotilasliitto Natolle siinäkään tapauksessa, että se presidentin mielestä olisi Suomen edun ja turvallisuuden mukaista.

Kun suomalaisten Nato-kannatusta on aiemmin kysytty, se on ollut noin 20 prosentin luokkaa. Presidentin myönteinen Nato-kanta siis lisää kansalaisten Nato-kannatusta.

– Tutkimus todistaa olettaman, että poliittisen johdon mielipiteellä on merkitystä kansalaisten turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Presidentillä on vaikutus kansan Nato-kantaan, mutta ei ratkaisevaa vaikutusta, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tulkitsee tulosta.

Tiilikaisen mukaan poliittisen eliitin mielipiteet vaikuttavat varsinkin kannastaan epävarmoihin. Hänestä on jonkin verran yllättävää, että puolet suomalaisista sanoisi Natolle "ei", vaikka presidentti sitä puoltaisi.

– Vaikka Niinistö on suosittu presidenttinä, siitä ei voi tehdä suoraa johtopäätöstä, että kansalaiset ilman muuta olisivat hänen kanssaan samaa mieltä yksittäisistä sisältökysymyksistä.

Tiilikaisen mukaan kaikki eivät välttämättä kyselyissä vastaa rehellisesti tämäntyyppisiin kysymyksiin.

– Voi olla hankalaa tunnustaa, että poliittisen eliitin kanta vaikuttaa omaan kantaan. Se voikin vaikuttaa, mutta kaikki eivät halua sitä myöntää.

Sama ilmiö näkyy poliittisten ääriliikkeiden ja -puolueiden kannatusmittauksissa.

– Ihmiset eivät tunnusta tutkimuksissa äänestävänsä ääriliikkeitä, koska julkisesti asiaan suhtaudutaan kriittisesti.

Rkp:n kannattajissa oli eniten eli 72 prosenttia niitä, jotka kannattavat Nato-jäsenyyden hakemista, jos Niinistö sitä suosittelee. Seuraavaksi myönteisimpiä Nato-jäsenyydelle Niinistön sitä kannattaessa olivat hallituspuolue sinisten ja kokoomuksen kannattajat. Sinisistä Nato-jäsenyyttä kannatti 64 prosenttia ja kokoomuslaisista 62 prosenttia.

Sinisten korkeaa Nato-kannatusta Tiilikainen pitää mielenkiintoisena. Siniset syntyi perussuomalaisten hajoamisen seurauksena. Perussuomalaista Natoa kannattaa vain 30 prosenttia, jos presidentti sitä suosittelisi.

–  Ehkä siniset ei profiloidu niin kriittisenä puolueena kansainvälistä yhteistyötä kohtaan kuin perussuomalaiset. Perussuomalaiset korostaa Suomen kansallista intressiä ja Suomi-keskeistä maailmankuvaa, jossa kansainvälinen yhteistyö ja liittoutuminen eivät ole keskeisiä kysymyksiä.

Taloustutkimus teki mielipidemittauksen 25.6.-4.7 puhelinhaastatteluna 1007 henkilölle. Mittauksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.