On kulunut kolme viikkoa siitä, kun Oulun kaupungin taloudesta tehty ulkoinen raportti julkistettiin.
Kaupunki sai raportissa mitä tilasi ja vähän enemmänkin: Perlacon Oy päätyi yli 120 toimenpiteeseen, jotka tähtäävät lähivuosina 54 miljoonan euron säästöihin.
Periaatteessa ratkaisu on helppo. Nuijitaan vain päätökset raportissa esitetyistä säästökohteista. Siinä ei kauan nokka tohise.
Tosielämä on kuitenkin toisenlaista, koska päätökset kohdistuvat aina lopulta ihmisiin.
Raportin jälkimainingeissa on myös vakuuteltu, että säästötarpeista huolimatta Oulussa on eletty nuukasti. Ongelma onkin tulovirroissa, sanotaan.
Jos Oulu olisi urheiluseura, kyse olisi siitä, ettei joukkue ole kallis, mutta katsojatuloja kertyy liian vähän.
Kun puhutaan tuloista, joihin Oulu voi nopeimmin vaikuttaa, puhutaan kunnallisveroista ja palvelumaksuista. Lisätään siis "pääsylipun" hintaa?
Oulun kunnallisveroprosentti on maakunnan matalin, 20.
Viimeksi kaupungin veroruuvia kiristettiin vuonna 2014 ja reilusti kiristettiinkin, 0,75 prosenttiyksiköllä.
Näistä lähtökohdista ja talouden tasapainottamistarpeet huomioiden on ollut vain ajankysymys, koska kunnallisverotus otetaan esille.
Ensimmäisenä tai ainakin yhtenä ensimmäisistä asiaan tarttui Hanna Sarkkinen (vas), joka viime torstain Forum24-kolumnissaan kirjoitti, että "talouden tasapainottamispakissa on pidettävä mukana myös maltillinen kunnallisveron korotus".
Jos veroprosentti nousisi esimerkiksi yhdellä 21:een, verotulot kasvaisivat noin 33 miljoonalla vuodessa, talousjohtaja Jukka Weisell laskee pyydettäessä.
Pitäisikö kunnallisveroa nostaa? Eri puolueilla on asiasta eri käsitykset.
Oulun pelivara on tällä hetkellä pieni: pahin kilpailija Kempele perii kunnallisveroa vain vähän enemmän, 20,5 prosenttia.
Naapurin veroprosentti on siten täsmälleen sama, jota valtuutettu Heikki Kontturi (vihr.) esitti Oululle toissa syksynä. Esitys kaatui selvästi 57–8.
Ensi syksynä äänestetään uudelleen.