Suomi on tuhansien hirvien ja hirvensarvien maa. Ylivieskalainen Veikko Sipilä ampui 14. marraskuuta 1982 hirvisonnin, jonka kantama kruunu herättää ihmisissä kiinnostusta vielä neljännesvuosisata kaadon jälkeen.
Näyttely- ja trofeekomission arvostelussa lapiosarvet saivat aikanaan 392,7 pistettä, mikä on yhä SE-lukema. Sarvien omistajaa julkisuus ei juuri kiinnosta.
"Hirvi sarvet kasvatti. Minä vain satuin olemaan ampuja", Sipilä kuittaa.
Kun Sipilä kaatoi 265-kiloisen hirven Ylivieskan Kantokylällä, ei metsästäjä arvannut, millainen rummutus sarvista nousee. Joka syksy asia nousee esille - tavalla tai toisella.
"Toisinaan on kysytty hintaa, mutta sarvet eivät ole myytävänä. Hirvijahti oli ja on tiimityötä. Sarvet ovat arvokas muisto sen syksyn onnistuneesta jahdista."
Ennätyssarvet ovat silti ennätyssarvet. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat rikkoa ennätyksiä. Takavuosina eräs innokas karautti sarvineen Sipilää tapaamaan. Voitonriemu vaihtui Ylivieskassa pettymykseen.
"Eivät sarvet olleet aivan ennätyskokoa. Kaverin vaimo huokaisi helpotuksesta, kun asia selvisi. Mies oli kuulemma melkein nukkunut sarvien kanssa."
Hirvisonnit kantavat joko lapio- tai hankosarvia. Pohjoisessa lapiosarvet ovat yleisempiä.
4-10-vuotiaat hirvet kantavat komeimpia kruunuja. Tutkijoiden mukaan perintötekijöillä on sarvien kasvuun suurin vaikutus.
"Varmaan ravintokin vaikuttaa. Pelkillä männynneulasilla eivät tällaiset kehity", Sipilä arvelee ennätyssarvia kannatellessaan.
Maan kookkaimpien sarvien kantajat löytyvät Kalajokilaaksosta. Lapiosarvien pisteytyslistan hopeasijan hirvi on kaadettu Nivalassa ja pronssisijan hirvi Alavieskassa.
Tutkijoiden selvitettäväksi jää, johtuuko suurisarvisuus vain perintötekijöistä vai popsivatko Kalajokilaakson hirvet toistaiseksi tuntematonta, sarvikasvua vauhdittavaa superapetta.
Vuonna 1983 trofeeintoilijat kiikuttivat Sipilän omistamat sarvet Pohjois-Suomen messuille. Paluupostissa Oulusta tulivat sekä sarvet että mitali, johon oli kaiverrettu SE-pistelukemat.
Reilut kymmenen kiloa painavien sarvien omistaja suhtautuu hehkutukseen nöyrästi.
"Ei laske hirven arvoa, olivat sarvet sitten isot tai pienet. Kunnioitan sitä, miten vaatimattomilla eväillä hirvet itsensä kasvattavat", Sipilä painottaa.
Kantokylän kruunupään kaato veti kokeneen metsästäjän hiljaiseksi.
"Hurraa-huutoja ei kuulunut. Oli se niin komea luontokappale."
Kuluvan kuun 29. päivänä Sipilä lähtee taas hirvijahtiin Ylivieskan salomaille.
Eikä mies pistä pahakseen, vaikka lapiosarvien SE-pistelukemat olisivat jahtikauden jälkeen uudessa uskossa - ja uuden omistajan nimissä.
