Artun isällä oli ajomatkan päässä metsäpala, josta Arttu sai käydä hakemassa joulukuusen. Minä en ollut koskaan aiemmin ollut kuusenhakureissulla mukana. Voi kunpa en olisi ollut tälläkään reissulla! Kuusimatka oli nimittäin todella koitua kohtalokseni. Koko satavuotiaan elämäni aikana en ollut joutunut yhtä vaaralliseen kiipeliin.
Pinja ja Anselmi olivat odottaneet kuusenhakureissua jo pitkään. Melkein yhtä pitkään he olivat puhuneet siitä, että minut pitäisi salakuljettaa mukaan katsomaan, mitä kaikkea hakureissuun kuului. Olin kieltämättä vielä silloin innoissani suunnitelmasta. Olisinpa kuunnellut järjen ääntä sisälläni, joka sanoi, että saattaisi käydä huonosti.
-- Ei sanota isälle mitään, Pinja vannotti Anselmia.
-- Ei sanota, Anselmi vastasi ja pudisti päätään.
Sitten he panivat minut pieneen eväsreppuunsa. Olin täynnä intoa ja jännitystä. Pääsisin mukaan yhteen joulun valmistelun tärkeimmistä asioista! Automatkan ajan minua kihelmöi odotus, ja aika tuntui kuluvan hitaasti. Niin tuntui Anselmistakin.
-- Ollaanko jo perillä? hän kyseli viiden minuutin välein.
Vastattuaan kymmenen kertaa "ei" Arttu ärähti:
-- Ei! Eikun... kyllähän me ollaankin.
Kolmikko purkautui ulos autosta. Pääsin kurkistamaan repun vetoketjun raosta talviseen metsään. Kaikki oli niin kaunista. Puiden oksat olivat lumesta raskaita ja pyöreämuotoisia. Koko metsä näytti valkealta ja muhkealta kuin kermaleivos.
Arttu oli jo etukäteen käynyt katsomassa pari sopivanoloista kuusta. Nyt niistä voitiin sitten valita.
-- Tämä! Pinja huudahti nähdessään kuusen, joka ei ollut kovin pitkä mutta sitäkin tuuheampi.
-- Ei kun tämä! Anselmi vaati pidemmän ja tasaisemman kuusen luona.
-- Tämä olisi kyllä helpoin kaataa..., Arttu pohdiskeli ääneen kolmannen kuusen luona kirves kädessään.
Minusta kaikki kolme olivat mainioita ja kauniita kuusia. Arttu sai ylipuhuttua lapset oman suosikkinsa kannalle ja alkoi kaataa kuusta. Pinja ja Anselmi hyppivät innoissaan ja kannustivat, kun isä ähisi kuusen juurella.
-- Onpas tämä..., Arttu ähki.
-- Hyvä iskä! Pinja huusi ja pomppasi hangessa tasajalkaa.
Pompsahduksen voimasta repun vetoketju avautui enemmän ja minä putosin repusta syvään lumeen.
