Oulun oikeustalo: Oulun uuden oi­keus­ta­lon ves­sas­ta kuu­lu­nut ku­mah­dus johti siihen, että kaikki wc-ti­lat pitää tar­kis­taa

Sosiaalinen media: Jaakko ja Niina Polon pa­ri­suh­de­huu­mo­ri kerää jopa mil­joo­nia näyt­tö­ker­to­ja Ins­ta­gra­mis­sa

Jääkiekko: Kärpät on noussut maan joh­ta­vak­si maa­li­vah­ti­kas­vat­ta­mok­si Roope Kois­ti­sen an­sios­ta

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Tilaajille

1800-lu­vun lopulla Suo­mes­sa poh­dit­tiin, voisiko yhteys tuon­puo­lei­seen olla mah­dol­li­nen – spi­ri­tua­lis­ti ja meedio Madame d’Espé­ran­ce tajosi vas­tauk­sia

"Järjestelmällisesti kirkko ei ole hyväksynyt uushengellisyyden muotoja, mutta näin tehdessään se on joutunut uushengellisen etsijän näkökulmasta kummalliseen asemaan", avioi professori Marjo Kaartinen.

Fin-de-siècle, vuosisadan eli 1800-luvun loppu, oli Suomessa kiihkeää vaihtoehtoisen hengellisyyden aikaa. Helsingissä järjestetyt spiritistiset istunnot herättivät suurta kiinnostusta ja niistä väiteltiin kiivaasti myös sanomalehdissä.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen kirja Spiritistinen istunto (SKS, 2020) kuvaa tätä esoterian ja okkultismin kultakautta maassamme.

Esoteerisuudella tarkoitetaan tietoa, joka on vain tietyn suljetun piirin saavutettavissa. Okkultismi viittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoitettaviin asioihin.

Kaartisen kirja on osa monitieteellistä Uuden etsijät -tutkimushanketta, joka keskittyy suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaan ajanjaksolla 1880–1940.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.