Zeppelinin kaupallinen johtaja Esko Junno odottaa hartaasti Arinan päätöstä siitä, millaiseen käyttöön kauppakeskuksessa Eurosparin entiset tilat tulevat. Zeppelinin yksi hallitsevimmista liiketiloista on ollut tyhjillään kesäkuun lopulta S-ryhmälle siirtyneen Suomen Sparin lopetettua 3 000 neliön myymälänsä.
Arinan päätöksiä myöntää odottavansa myös Kapiteeli Oyj:n aluepäällikkö Seppo Sevón. Erityisesti kauppakeskuksen ylivoimaisesti suurinta omistajaa kiinnostaa se, milloin Arina päätyy esittämään kauppakeskuksen eteläpäätyyn sullotun Prisman tilojen laajentamista.
"Eurosparin entisiin tiloihin tavoittelemme vetovoimaisia valtakunnallisia toimijoita, siksi neuvottelut ovat viipyneet", toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio kertoo.
Yhden tai useamman erikoisliikkeen lisäksi Puution mukaan neliöitä riittää lohkaistavaksi
S-ryhmän ketjuravintolalle tai
-kahvilalle. Päätösten jälkeen tilat ovat käytössä 3-5 kuukaudessa, joskus ensi talvena, hän ennakoi.
Vajaan vuoden auki olleen Prisman tilojen laajentamisesta 5 000 neliöllä Puution mukaan päätetään aikaisintaan syksyllä, kun Arinan kauppapaikkojen kehittämistarpeita tarkastellaan kokonaisuutena.
Veli-Matti Puution johdolla Arinalle on rakennettu selkeä kauppapaikkainvestointeihin nojaava kasvustrategia. Alkuvuonna Arinan myynnin kasvu olikin sen historian kovinta. Koko myynti kasvoi 27 ja päivittäistavarakauppa sekin muhkeasti 22 prosenttia. Sitä vauhdittivat erityisesti juuri uudet Prismat Kemissä ja Zeppelinissä.
Zeppeliniin jonoa
kaupan tekoon
Esko Junnon mukaan kauppakeskukseen on luvassa uusia vetovoimaisia erikoisliikkeitä; Oulun kupeeseen Kempeleeseen 1992 valmistuneen Zeppelinin historiassa kauppakeskukseen on ensi kerran suorastaan tunkua.
Erikoiskaupan kiinnostus on luonnollista, sillä muiden kauppakeskusten tavoin Zeppelin kuuluu kaupan menestyjiin. Kuluttajien asiointitarpeet saman katon alla täyttävien kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat viime vuonna selvästi. Niiden myynnin kehitys oli koko vähittäiskaupan myynnin kasvua tai yksityisen kulutuksen kasvua voimakkaampaa.
Kuluttajien suosimat kauppakeskukset ovat kiinnittäneet myös sijoittajien huomion. Kiinteistöinä elämyksellisiä ja monipuolisia ostos-, palvelu-, ja viihtymismahdollisuuksia tarjoavat kauppakeskukset ovat tuottavia kohteita, niinpä kotimaisen rahan lisäksi myös kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat niistä kiinnostuneita.
Suomen kiinteistöt
kiinnostavat ulkomailla
Toimitusjohtaja Ossi Hynysen mukaan Zeppeliniä ja muita kauppakeskusomistuksia ei odota sama kohtalo kuin Kapiteelin hotelliomistuksia. Kesäkuun lopussa Kapiteeli kertoi myyvänsä 15 hotellikiinteistöä sekä kongressikeskuksen norjalaiselle Norgani Hotels ASA:lle.
Ossi Hynynen kertoo, että Zeppelin-omistus kuuluu 1,1 miljardin kiinteistösalkun omistavan Kapiteelin arvo-omaisuuteen. Kauppakeskuksen pääomistaja vaihtuu hänen mukaansa vain Kapiteeli Oyj:n osakkeiden kaupan myötä.
Valtion valmistelemasta Kapiteeli-kaupasta muodostunee niin kookas, että toiseksi osapuoleksi valikoituu helposti ulkomaalainen kiinteistösijoitusyhtiö.
Kauppapaikkojen ulkomaisista isännistä Oulussa saatiin kokemusta jo parisen vuotta sitten, kun eläkeyhtiö Ilmarinen kevensi kiinteistösalkkuaan. Brittiläiselle pääomasijoitusyhtiölle, The Doughty Hanson & Co Real Estate Fundille Oulusta siirtyi silloin ydinkeskustan arvokiinteistö, jossa toimii Stockmannin tavaratalo.
Tämähän se on ajan ilmiö, josta on hyötynsä ja haittansakin. Kiinteistöjen käyttäjien kannalta on tietysti tärkeintä, etteivät uudet omistajat tuijota pelkästään lyhyen tähtäimen tuottoihin, vaan ovat aidosti kiinnostuneita myös kohteiden kehittämisestä, Veli-Matti Puutio katsoo.