Taisto Kankaan Suomen pankkikriisin alueellinen ulottuvuus, esseitä paikallisista toimijoista ja toteuttajista -väitöskirjaksi aikoma tutkimus tarkastetaan julkisesti Helsingin kauppakorkeakoulun Nokia-salissa marraskuun 10. päivänä 2006 kello 12.
Kaksi kuolemansyleilyä kaatoi 1990-luvun alussa kärjistyneessä pankkikriisissä Oulun Aluesäästöpankin.
Silloisen Pohjois-Suomen suurimman pankin kohtaloksi koitui pankin suuri koko ja tärkeä merkitys säästöpankkiryhmälle. Siksi se vedettiin käytännössä väkipakolla mukaan ryhmän epäonnistuneisiin pelastustalkoisiin.
Oulun Aluesäästöpankki sinetöi itse kohtaloaan, kun se ryhtyi Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt Oy:n yhtenä perustajana ja merkittävänä vähemmistöosakkaana Kempeleessä kauppakeskus Zeppelinin toteuttajaksi ja päärahoittajaksi. Ajankohdan tyyliin rahoitus hoidettiin kohtalokkaasti valuuttaluotoilla.
Devalvointi pysäytti kulutusjuhlat
Suomen Pankin 1980-luvun puolivälissä asteittain vapauttamat rahamarkkinat johtivat juuri pankkien omaksuman rahakaupan käynnistämiin kiinteistöhankkeisiin ja löysän lainarahan höystämiin kulutusjuhliin.
Kulutusjuhlat päättyivät 1991, kun markan devalvointi paisutti yhdessä yössä pankkien markkinoille tuuppimia valuuttalainoja. Kun Suomen markkaa vielä kellutettiin vuoteen 1996, se devalvoitui kaikkiaan 30-40 prosenttia.
Koska valuuttalainoja ei yleensä eikä ajoissa suojattu, monet niitä nostaneet luottoasiakkaat ylivelkaantuivat. Ja kun lamaksi kääntynyt taantuma vielä murensi lainoilta vakuudet, linnakkeiksi luullut pankit ajautuivat perä perää asiakkaidensa ongelmien mukana kriisiin.
Monen muun pankin tavoin kohtalonsa koki koko Pohjois-Suomen suurin rahalaitos. Se katsoi parhaaksi liittyä säästöpankkiryhmän pelastamiseksi perustettuun Suomen Säästöpankkiin, mutta vain tullakseen jaetuksi kilpailijoidensa Kansallis-Osake-Pankin, Suomen Yhdyspankin, Postipankin ja osuuspankkijärjestön kesken.
Kriisi käynnistyi
pääkonttoreista
Oulun Aluesäästöpankilla olisi ilmeisesti muutaman muun säästöpankin tavoin ollut mahdollisuus säilyttää itsenäisyytensä. Mutta sen lujat siteet pankkiryhmän keskuspankkiin, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkiin ja innostuminen rahoittamaan kauppakeskus Zeppelinin rakentamista Kempeleessä muodostuivat pankille kohtalokkaiksi. Näin pelkistää kauppatieteen lisensiaatti Taisto Kangas Helsingin kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa väitöskirjassaan.
Taisto Kangas on rakentanut säästöpankkikriisistä äärimmäisen mielenkiintoinen ja suorastaan ainutlaatuisen kuvan. Koko rahalaitoskenttään levinneen murroksen yksityiskohtia ei ole ennen valaistu näin perusteellisesti maakuntapankin palveluksessa omilla toimillaan kriisiä synnyttäneen ja entisten kilpailijoiden palveluksessa jälkipyykkiä pesseen pankinjohtajan omakohtaisella kokemuksella.
Taisto Kangas katsoo tutkimustyön vahvistaneen hänen oman käsityksensä pankkikriisistä oikeaksi: Kun Suomen Pankki löysäsi sääntelyä rahamarkkinoista; kriisin puitteet rakennettiin pankkien pääkonttoreissa Helsingissä, mutta sen toteuttajiksi tarvittiin myös maakuntien pankkeja ja pankinjohtajia - myös häntä itseään. Ja tietysti lainoja nostaneita asiakkaita.
Ahaa-raha oli
aikansa ilmiöitä
Oulun Aluesäästöpankissa Taisto Kangas oli yksi niistä maakuntien pankinjohtajista, jotka lähtivät pääkonttorien ohjeiden mukaisesti uuteen pankkitoimintaan, eli aktiivisesti kauppaamaan luottoja asiakkaille. Koko siihenastisen uransa he olivat tottuneet tarkoin valikoimaan laina-asiakkaansa.
Hän kuuluu siihen pankinjohtajien sukupolveen, joka näin omilla toimillaan oli 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla synnyttämässä Suomeen kulutusjuhlia, jotka sitten päättyivät tylysti 1990-luvun alun lamaan.
Oulun Aluesäästöpankki aloitti markkinarahan kauppaamisen asiakkailleen näyttävällä Ahaa-raha-mainoskampanjalla lokakuussa 1985.
Tammikuussa 1994 Oulun Aluesäästöpankin hallituksen 12 entistä jäsentä ja pankin kahdeksan entistä johtajaa istuivat miettimässä, miten he puolustautuvat Oulun käräjäoikeudessa heitä vastaan nostettuun vahingonkorvauskanteeseen holtittomasta luotonannosta, kuvaa Taisto Kangas kulutusjuhlien karua päätöstä pohjoissuomalaisen pankin näkökulmasta.
Zeppelinin rahoitus
päättäjilleen tuhoisa
Säästöpankkiryhmän pesänselvityksessä Oulun Aluesäästöpankin kohdalla nostettiin arvostelun kohteeksi erityisesti kauppakeskus Zeppelinin rahoitus.
Laman keskelle valmistuneen kauppakeskuksen rahoituksen järkevyyttä ryhdyttiin puimaan ensin Oulun käräjäoikeudessa ja myöhemmin Rovaniemen hovioikeudessa. Vuonna 1994 Oulun Aluesäästöpankin jo lakattua olemasta, kahtakymmentä pankin entistä johtajaa ja luottamusmiestä syytettiin holtittomasta luotonannosta ja heihin kohdistettiin peräti 200 miljoonan markan, nykyrahassa 33,6 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimukset.
Muiden syytettyjen tavoin Taisto Kangas vapautettiin syytteistä, mutta valtiolle ennätyskalliin oikeudenkäynnin jälkeen vasta vuonna 1998. Zeppelin elää ja voi hyvin tänä päivänä, mutta sen rahoitus muodostui vuosia kestäneen oikeuskäsittelyn vuoksi tuhoisaksi pankin johdolle sekä luottamusmiehille.