Kempele
Jokelan Väinön ja kymmenkunnan muun kempeleläismiehen Zeppelinissä vuosikausia kokoontunut porinaporukka muuttui eilen juhlallisin menoin Käräjäkiviksi, jonkinlaiseksi puoliviralliseksi kuntalaisfoorumiksi. Porukkaa vetämään, ensimmäiseksi Aikamieheksi valittiin Kempeleen eläkeläisten puheenjohtaja Lauri Siira.
Kempeleen varjohallitus oli saamastaan huomiosta mielissään. Kun kerran hyviä ideoita piisaa, niin sopiihan niitä eteenpäinkin viedä ja laajemmalle levittää. Parhaita puheenvuoroja aiotaan nauhoittaa ja kuuluttaa useampaankin kertaan kauppakeskuksen ämyreistä.
Käräjäkivien "äiti", sosiaali- ja terveysjohtaja, mutta tässä yhteydessä ennen kaikkea kuntalainen Eeva Maarit Kiviniemi toivoo Käräjäkiviltä myös kuntalaisaloitteita viralliseen päätöksentekoon. Kempeleessä on paljon lapsiperheitä, mutta toisaalta paljon ikääntyviäkin, joiden asiantuntemus ja tarpeet pitää ottaa huomioon.
Tärkeitä aiheita riittää: ensimmäiseksi aiotaan puuttua ikääntyviä koskettaviin turvallisuusasioihin. Vaalitkin ovat lähellä, joten ehdokkaat saavat varmasti varautua yhteydenottoihin.
Vaaleja oli ehditty pohtia myös torstaina, arvioitu tuore vaalitentti ja muisteltu Vennamon Veikkoa, jonka ansiosta Kempeleeseen ja Liminkaan saatiin vesijohdot 50-luvulla. "Kyllä näin on!" vakuuttaa Jokela.
Kauppakeskuksen keskusaukiolla hampurilaisravintolan edustalla kokouksiaan pitävällä turinapiirillä on tavallisesti kolme pöytää, mutta torstaina vain kaksi. Yksi oli hävinnyt jonnekin vihkiäistohinaan, joten kaikki vakiojoukkoon kuuluneet eivät mahtuneet tutuille sijoilleen.
Käräjäkivet kokoontuu epäilemättä tuttuun tapaan harva se päivä, mutta varmimmin maanantaisin kello yhdeksästä alkaen. Turinapöytään istahtaneet vakiojäsenet toivovat silloin muidenkin poikkeavan paikalla. "Se on hyvä tapa päästä perille, mitä kylillä on tapahtunut", mainostaa pöydän puhemieheksi heittäytynyt Jokela.
Porukan ympärillä pyörivää avajaisvilinää hän silmäilee tyytyväisenä:"No eipä täällä olekaan ennen akkoja näkynyt..." Eikä lausahdusta ole syytä ottaa loukkauksena, niin ystävälliseen sävyyn se tokaistiin.
