Kommunismia! Hollywood-leffoja! Psykoanalyysia! Härskejä vitsejä! Kaikkea tätä ja paljon muuta vielä huutomerkeillä, sillä niin raju häiskä on slovenialainen kulttuuriteoreetikko ja filosofi Slavoj Žižek, että hänestä tehty dokkarikin on nimeltään "Žižek!". Kulttuuriteorian Elvikseksi kutsuttu Žižek (s. 1949) on niin lähellä rocktähteä kuin filosofi voi päästä. Ville Valon kanssa hengaileva Pekka Himanen on Žižekiin verrattuna seurakuntanuori.
Žižekin suosio on sikäli hämmentävää, että hänen harrastamansa teoretisointi on sieltä vaikeaselkoisimmasta päästä. Sikäli se on taas ymmärrettävää, että hän käyttää populaarikulttuurin tuttuja ilmenemismuotoja, kuten Hitchcockin elokuvia, kiteyttääkseen sanomansa iskeviksi ajatuspaukuiksi. Žižek on saanut seuraajia räväkällä ja ilkikurisella, "mikään ei ole pyhää" -tyylisellä roiskinnallaan, joka ei kaihda jyrkkiä vastakkainasetteluja tai konflikteja, vaan hakee niitä. Žižek haastaa ja provosoi.
Ristiriitojen mestari harrastaa ällistyttäviä ajatuskieppejä, joissa hän saa asiat lopulta näyttämään täydellisiltä vastakohdiltaan. (Suomessa Tuomas Nevanlinnan ajattelu on hillittyä žižekiläisyyttä.) Kirjoissaan hän liittää kulttuurin suuriin linjoihin vaikkapa erilaisten wc-pyttyjen tavan käsitellä ulosteita. Žižek ei tosin tietenkään käytä sievistelevää sanaa "uloste", vaan "paskaa". Freddy vs. Jasonin kaltaisen roskaleffan hän vääntää Osama bin Ladenin ja George W. Bushin mittelön symboliksi.
Miehellä on akateemisessa maailmassa ymmärrettävästi myös paljon vastustajia. Joidenkin mukaan hän vain höpöttää mitä sylki suuhun tuo. Osaltaan tällaista vaikutelmaa luo Žižekin ulkoinen habitus, sillä hän on varsinainen hullun professorin prototyyppi: ruokkoamaton, kiilusilmäinen äijä, joka puhuu murteellista englantia liian nopeasti ja ässää sössöttäen. Žižekin heittojen takana on kuitenkin raskas teoreettinen arsenaali, joka ammentaa Marxin, Hegelin ja Lacanin ajattelusta.
Se ei tietenkään tarkoita, etteikö Žižekiä voisi pitää vastuuttomana mielipidemyllynä. Esimerkiksi leniniläinen väkivalta on saanut mieheltä myönteistä huomiota. Žižek ei nimittäin ole mikään pikkunäpertelijä, vaan hän kannattaa vallankumousta ja "messiaanista taistelua".
Suuret ratkaisut vaativat rankkoja otteita, ja sellaisten kannattajaksi Žižek on julistautunut. Hänen päävihollisiaan ovat kapitalistinen talousjärjestelmä, sen takaava liberaalidemokraattinen yhteiskunta ja niiden syleilyssä humanismin nimissä lilluvat poliittisen korrektiuden ja multikulturalismin aatteet, jotka estävät ihmiskunnan yleisen vapautumisen.
Žižek on kritisoinut akateemisia vasemmistolaisia kapitalistisen systeemin hyödyntäjiksi, mutta samaan aikaan mies itse paistattelee maailmaa kiertävänä mediajulkkiksena, joka on muun muassa kirjoittanut tekstin vaatefirma Abercrombie & Fitchin mainoskatalogiin.
Suomalaisilla on nyt mahdollisuus suoraan todeta, onko keisarilla vaatteita, sillä Žižek saapuu Helsinkiin pitämään kaksi luentoa 30.11.-1.12. Lisäksi kirjakaupoista löytyy kaksi tuoretta teosta, suomennosvalikoima Pehmeä vallankumous ja pamfletti Politiikkaa, idiootti!