Espanjan pääministeriä Jose Luis Rodriquez Zapateroa voi tällä hetkellä hyvällä syyllä verrata espanjalaisen jalkapallojoukkueen huippumaalintekijään, josta käytetään termiä buitre. Kirjaimellisesti sana merkitsee korppikotkaa, mutta se voidaan kääntää myös saalistajaksi. Kummatkin käännösversiot sopivat Zapateroon, riippuen mistä näkövinkkelistä asiaa katsoo.
Nuoren sosialistipääministerin aloitus on ollut sutjakka. Vastustajien mukaan Zapatero on muutamassa kuukaudessa tuhonnut edeltäjänsä Jose Maria Aznarin perinnön. Kannattajat taas ylistävät Zapateroa uuden ajan poliitikoksi ja puolueen karismaattiseksi pelastajaksi, joka vihdoin on täyttänyt sosialistipuolueen PSOE:n suuren miehen Felipe Gonzalezin saappaat.
Zapatero on pannut tuulemaan niin ulko- kuin sisäpolitiikassakin. Ulkopoliittisen tuuletuksensa espanjalaisjoukkojen vetämisellä Irakista aloittanut pääministeri on elvyttänyt suhteita Ranskaan ja Saksaan, tarjoutunut välittämään kun uutta Irak-päätöslauselmaa sorvataan YK:ssa ja ajanut läpi kansanäänestyksen EU:n perustuslaista, ensimmäisenä EU-maana, tietenkin.
Sisäpolitiikassa hän on ollut vieläkin räväkämpi.
Hallitus aikoo muun muassa sallia homoliitot, poistaa pakollisen uskonnonopetuksen, helpottaa avioeroja ja abortteja sekä aloittaa tutkimukset diktaattori Francon ajan vääryyksistä.
Katolinen kirkko on raivostunut Zapaterolle, syyttäen häntä "koko espanjalaisen yhteiskunnan perustan murtamisesta".
Feministi ja
Euroopan ystävä
Siinä missä Aznarille hyvät suhteet USA:han olivat ulkopolitiikan kulmakivi, on Zapatero kääntynyt vanhan mantereen puoleen.
Syyskuussa Madridissa pidetyt kolmikantaneuvottelut Saksan ja Ranskan kanssa merkitsivät pääministerin mukaan sitä, että Espanja "asettaa Euroopan etusijalle".
Jo pari päivää ennen neuvottelujen aloittamista Zapatero lähetti terveisiä Atlantin taakse toteamalla ranskalaisen Le Journal du Dimanche -lehden haastattelussa, ettei sota hänen mielestään ole oikea vastalääke kansainväliselle terrorismille. Tepsivämpi keino löytyisi tiedustelua, poliisioperaatioita ja politiikkaa yhdistelemällä.
Samoin Zapatero on luvannut aloittaa tutkimukset Francon hallinnon toimista sisällissodan 1936-1939 ja sitä seuranneiden sortovuosien aikana. Tutkijoiden mukaan noin 50 000 ihmistä katosi noina vuosina jäljettömiin. Aihe on Zapaterolle muutenkin läheinen, sillä hänen isoisänsä teloitettiin sisällissodan aikana.
Zapatero piti myös tarkasti huolta sitä, että hänen hallituksessaan on yhtä paljon mies- ja naisministereitä. Hän on myös tukenut voimakkaasti perheväkivallan vastaisia kampanjoita.
"En ole pelkästään tasa-arvon kannattaja, vaan kuvailisin itseäni jopa feministiksi", Zapatero tokaisi asiaa udelleelle toimittajalle taannoin.