Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Suoraa tekstiä 1994 voimaan tulleen ympäristönvaikutusten arviointia (yva) koskevan lain määritelmästä.
Lain tavoitteet on selkeästi ilmaistu ja yva-lain voimaan tullessa siihen ladattiinkin kovia odotuksia. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa tähän maahan on salvettu yva poikineen -- isompia ja pienempiä. Niiden tekeminen on nykyisin jo arkipäivää. Siitä huolimatta ne herättävät yhä monessa tavallisessa ihmisessä enemmän epäilyjä ja kysymyksiä kuin antavat selviä vastauksia.
Yvan pitäisi myös hälventää turhia epäluuloja ja poistaa aiheettomia pelkoja, joita isot hankkeet mahdollisesti aiheuttavat lähiympäristön asukkaille. Hyvin usean maallikon suhtautuminen yvaan on kuitenkin yhä oudon suorasukaista: arviointia pidetään herrojen höpötyksenä ja konsulteilla teetettynä tilaustyönä.
Pinnallisesti tulkittuna yva on todella työllistänyt konsultteja kiitettävästi. Heidän jäljiltään syntyneitä valtavia pumaskoja lukiessa ei voi välttyä siltäkään väittämältä, että ainakin pieneltä osin ne ovat tarkoitushakuisiakin.
Suurin ongelma tavallisten asukkaiden kannalta on kuitenkin se, että yksityiskohtaiset selvitykset ovat maallikolle liian hankalasti ymmärrettäviä. Suuren tietomäärän lisäksi paperit vilisevät käsitteitä, joiden ymmärtäminen vaatii ammatillista osaamista tai ainakin kovaa perehtymistä. Suurimmalle osalle omaa kotiseutua koskettavan yvan laatiminen sattuu elämän varrella hyvin harvoin jos koskaan. Siksi prosessit tuntuvat vierailta.
Koillismaalla ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin on saatu tutustua useasti. Viimeisin ja suurin urakka nähtiin Kollajan altaan ja sen alapuolelle kaavaillun voimalasuunnitelman ympärillä. Kuusamon uuden jätevedenpuhdistamon suunnitelmat jäävät historian kirjoihin siksikin erikoisena projektina, että siitä yva tehtiin jopa kahteen kertaan. Molemmilla isoilla suunnitelmilla on kuitenkin yhteinen piirre: valtavasta selvitystyöstä, erillistutkimuksista ja julkisuudesta huolimatta kaivattuja lupia ei herunut.
Kovaa kiistelyä herättäneitä yva-menettelyjä leimasi myös se, että ihmisten mielipiteitä niillä ei käännetty, vaikka asioita väännettiin rautalangasta vuositolkulla. Tunteita nostattavien hankkeiden kohdalla asenteet ovat niin lukkiutuneita, että ympäristövaikutusten puntarointikin koetaan jo rakentamiseen tähtääväksi rahakkaiden yhtiöiden manööveriksi, joka pitää ampua kertalaakilla alas.
Mutta mikä olisi toinen vaihtoehto? Vanha suora toiminta, jossa ongelmia ryhdyttäisiin ratkomaan niiden jo synnyttyä? Ovatpa yvat kuinka mutkikkaita tahansa niiden perimmäinen tavoite on asukkaidenkin edun mukainen.
Kuusamossa yvan kiemuroihin saadaan taas tutustua lähivuodet. Käylän kultakaivoksen yva tuo asukkaille taas valtavat määrät pureksittavaa, millaisia mullistuksia kaivoksen arvioidaan aiheuttavan.
Toistasataa ihmistä kerännyt aloituskokous kertoi, että kiinnostusta asia ainakin herättää. Kitkajoessa ehtii virrata lukematon määrä vesikuutioita ennen kuin kaikki yvan vaiheet on käyty läpi, minkä jälkeen kaivosyhtiö vasta pääsee harkitsemaan lupien hakua.
Kuusamossakin kannat mahdollista kaivosta kohtaan ovat jo valmiiksi jyrkät puolesta ja vastaan. Niiden muuttaminen on vai- keaa, mutta tärkeintä on, että yhtäkään kiveä arvioinnissa ei jätetä kääntämättä.
Paikallisten ihmisten lisäksi avoimuudella hälvennetään turhiakin epäluuloja arviointien ympäriltä laajemminkin.