Yhteistoimintalain kehittämistyö uhkaa päättyä varsin laihoin tuloksin. Ainakin tiistaina näytti siltä, että uudistuksia ja lisätehoa on luvassa lähinnä työvoimahallinnon toimiin. Itse yt-menettelyyn tai koulutusetuuksiin ei näillä näkymin olla esittämässä muutoksia.
Asiaa pohtineen ns. Wallinin työryhmän on määrä esitellä työnsä tuloksia perjantaina, jolloin työryhmän määräaika umpeutuu.
Muista kuin työvoimahallinnon toimista ei näytä olevan löydettävissä yhteisymmärrystä, todettiin työryhmälähteistä tiistain kokouksen jälkeen.
Yhteistoimintalaki koskee kymmenien yrityksiä
Yhteistoimintalaki eli laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee vähintään 30 työntekijän yrityksiä. Laki koskee pääosiltaan myös 20-30 työntekijän yrityksiä, jotka ovat aikeissa irtisanoa vähintään 10 työntekijää.
Yt-lain tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn ja kehittää näin yritysten toimintaa ja työoloja ja lisätä työnantajan ja henkilöstön sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa. Palkansaajapuolella on arvosteltu lain vesittyneen silkaksi irtisanomislaiksi.
Mikäli uhkana on, että vähintään 10 ihmistä irtisanotaan tai osa-aikaistetaan tai lomautetaan vähintään 90 päiväksi, on yt-neuvotteluille varattava aikaa kuusi viikkoa. Työnantajan on ennen neuvotteluja kerrottava mm., millä perusteilla järjestelyihin ryhdytään, kuinka monia työntekijöitä toimet koskevat, missä aikataulussa ne aiotaan toteuttaa ja millä periaatteella henkilöt valitaan. Työnantajan on ilmoitettava irtisanomisia koskevien yt-neuvottelujen alkaessa suunnitelmistaan myös työvoimaviranomaisille.
Työnantajan neuvotteluvelvoite edellyttää, että uhkaavista irtisanomisista, osa-aikaistamisista ja lomautuksista sovitaan yt-menettelyssä tai sopimukseen pääsemiseksi on ensin neuvoteltu toimien perusteista ja vaikutuksista ja sen jälkeen erikseen vaihtoehdoista, joilla voitaisiin rajoittaa henkilöstövähennyksiä ja lieventää niiden seurauksia.
