Pääkirjoitus

Yt-la­kiin tuli kau­neus­vir­he

Onpa yhteistoimintalaki millainen tahansa, ilmapiiri vaihtelee yrityksittäin paljon.

Onpa yhteistoimintalaki millainen tahansa, ilmapiiri vaihtelee yrityksittäin paljon. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs viittasi tähän hallituksen yt-laista saavuttaman sovinnon jälkeen todetessaan, että hyvä yhteistyö työpaikoilla on viime kädessä kiinni ihmisistä ja johtamisperiaatteista. Se pitää hyvin pitkälle paikkansa.

Hallituksen sopima yt-lain sisältö korvensi erityisesti Suomen Yrittäjiä. Järjestön toimitusjohtaja Jussi Järventaus piti tulossa olevaa lakia suorastaan haitallisena. Hänen mielestään pienyrittäjille on tulossa vain lisää velvoitteita. Järventauksen mukaan on vaara, että uudet säännökset ja sanktiot heikentävät yhteistoiminnan ilmapiiriä.

Hallituksen sisällä kiistaa aiheuttanut lain soveltamisalan laajennus nykyisestä 30 työntekijästä vähintään 20 työntekijän yrityksiin tuo lain piiriin noin 2 800 uutta yritystä ja noin 66 000 työntekijää lisää. Erityisesti keskustalle asia on herkkä, sillä sen kannattajakuntaa on varsinkin maakunnissa niin pienyrittäjissä kuin heidän palveluksessaan olevassa henkilökunnassa. Pääministeri Matti Vanhanen onkin varmasti joutunut miettimään tätä asiaa hallituksen sisäisiä neuvotteluja vetäessään.

Halpahintaisin osa sopua oli pienille yrityksille annettu kuuden kuukauden lykkäys YT-lain soveltamisessa. Siitä saa kuvan, jonka mukaan hallitus vain yrittää siirtää pienyritysten harmin yli eduskuntavaalien. Vaikutelma on aivan perusteltu, vaikka ministerit vakuuttavatkin halunneensa antaa pienille yrityksille aikaa sopeutua ja hankkia tietoa lain vaatimuksista. Kauneusvirhe mikä kauneusvirhe.

Alle 30 työntekijän yrityksille tuli täydestä syystä eräitä lievennyksiä velvoitteisiin. Esimerkiksi henkilöstösuunnitelmien ei tarvitse olla niin tarkkoja kuin suuremmissa yrityksissä. Varsinkin pienten yritysten onkin pystyttävä joustamaan myös henkilöstörakenteeltaan tilanteiden mukaan. Mahdollisista menettelyrikkomuksista määrättävissä hyvityksissä otetaan huomioon yrityksen koko.

Merkittävää oli, että hallitus teki joitakin muutoksia kolmikantaisesti sovittuun komitean ehdotukseen, vaikka työntekijöiden määrässä 20 henkilön raja jäi voimaan komitean näkemyksen mukaan. Suomen Yrittäjien kritiikistä huolimatta hallitus voi sanoa käyttäneensä demokraattiselle järjestelmälle kuuluvaa valtaa, vaikkakin pientä.

Kokoomus varmasti röykyttää keskustaa ja RKP:tä perääntymisestä, mutta sekin joutuu muistamaan, että myös akavalaiset kokoomuksen kannattajat olivat muotoilemassa lakiehdotusta.

paakirjoitus@kaleva.fi