Oulu Tämä viikko on hyvin tärkeä ja säätelee paljon sitä, miten pienyritykset jatkossa Suomessa suhtautuvat uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Työllisyyttä ei tässä maassa edistetä, jos pienyrittäjät pannaan paperiteollisuuden suurten irtisanomisten maksumiehiksi, Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painottaa.
Suomen yrittäjien toimitusjohtajan huoli kohdistuu yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmistelevalta komitealta lähi päivinä odotettavaan mietintöön ja siihen, miten hallitus sitten siihen suhtautuu.
Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen vetämän komitean työ on takellellut, ja se joutui tammikuussa pyytämään lisäaikaa, koska työmarkkinaosapuolten riitahaarukka oli silloin vielä liian suuri.
Suomen yrittäjien kannalta uudistustyön ongelma kärjistyy palkansaajapuolen vaatimukseen laajentaa lain soveltamista koskemaan myös 30 ja sitä vähemmän työllistäviä pienyrityksiä.
Pienissä yrityksissä
työolot kunnossa
Suomesta puuttuu työpaikkoja ja yrittäjillä olisi mahdollisuus niitä lisääntyvästi tarjota, ellei työnantajan jo ankaria velvoitteita edelleen vain lisättäisi. Pelisääntöjä keventämällä pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hoitaa työllistämisvelvoitteensa nykyistäkin paremmin, kuvaa Järventaus yrittäjien ajattelua.
Byrokratian lisääminen johtaisi työllistämiskynnyksen kasvuun. Ja sellaista lahjaa ei Järventauksen mielestä pienyrityksille missään tapauksessa nyky-Suomessa pitäisi antaa.
Yrittäjien edusmiehen mukaan mieluummin pitäisi edetä samaan suuntaan kuin monissa muissakin maissa, eli keventää työnantajan velvollisuuksia.
Asiaperusteita ei Jussi Järventauksen mukaan uudistukselle ole. Hän viittaa tuoreeseen selvitykseen, jonka mukaan työolot pienissä yrityksissä ovat Suomessa hyvällä tolalla.
Omistajayrittäjä on lähellä ja luontojaan huolehtii siitä, että työntekijän motivaatio on kunnossa, Jussi Järventaus perustelee.
Yrittäjät haluaisivat
toiseen suuntaan
Toimitusjohtajansa mukaan Suomen yrittäjät eivät missään tapauksessa hyväksy minkäänlaista uutta sääntelyä siksikään, että ammattiyhdistysliikkeen uumoillaan ajavan pelkästään omia järjestö- ja valtapoliittisia tavoitteita välittämättä niiden vaikutuksista työllisyyskehitykseen.
Juuri toiseen suuntaan mentäisiin, mihin pitäisi, Järventaus korjaisi suuntaa. "Meillä pitäisi avata keskustelu sääntelyn keventämisestä, eikä etsiä koko ajan uusia keinoja sen lisäämiseksi."
Toimitusjohtaja Pasi Kinnusen mielestä uutta sääntelyä ei tarvittaisi etenkään Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimialueella. Maakunnassa tekemätöntä työtä on keskimäärin enemmän kuin koko massa ja yrityksillä pitäisi siksi olla rohkeutta enemmän uuden väen palkkaamiseen.
Hullunkurista
uudistamista
Ihan hullunkuristahan tällainen uudistustyö on. Jo tällä hetkellä uuden työntekijän palkkaaminen on se viimeinen temppu, jonka yrittäjä tekee. Vaikka yrityksellä olisi millaisia laajentumispyrkimyksiä, uuden työntekijän palkkaaminen on tälläkin hetkellä keinoista se kaikkein mietityin, Pasi Kinnunen mittaa työllistämiskynnystä.
Tässä koetellaan kansallista kilpailukykyä aivan keskeisellä tavalla. Työntekijäjärjestön vanhakantainen ajattelu ei ole siihen tänä päivänä oikea vastaus, Pasi Kinnunen näkee
"Tilan antaminen osaamiselle ja sopeutumiskyvylle ja yrityksille mahdollisuus yhdessä työntekijöiden kanssa löytää ja soveltaa parhaat käytännöt myös työelämän pelisääntöjen osalta." Selviytymisreseptiin Jussi Järventaus kirjaa myös enempi luottamusta suomalaisen työntekijän kykyyn hoitaa omia asioitaan ja vähemmän ohjaamista ja sääntelyä ylhäältä päin.