Moottorikelkkailu on yksiselitteisesti jako kahteen. Yksi ja sama tekninen kapistus on yhdelle metelöivä ja saastuttava riesa, toiselle vauhdikas rentoutumisväline, mikä on tuiki tarpeellinen nostamaan maahan sidottu ihmispolo edes aatokselliseen lentoon.
Siitä ei riitaa synny, etteikö kelkka ole monelle myös välttämätön, raaka työkalu. Ja matkailulle jopa elintärkeä.
Puolensataa kaupunkilaista yritti etsiä parantavia akupisteitä paikallisiin moottorikelkkavaivoihin Kalevan tietoiskussa Rovaniemen Tiroli-salissa maanantai-iltana. Puhku saattoi hieman vähentyä, mutta ongelmat jäivät. Kelkkaparkki kaupungin keskustassa, Ystävyyden puistossa Kemijokirannassa ja Nivankylän asukkaiden tuskaantuminen safariyrittäjien kruisailuun heidän kotinurkillaan nousivat suurimmiksi ongelmiksi ja sellaiseksi myös jäivät.
Yleisön ainoa oululainen, jääspeedwayn maailmanmestari ja Oulun suuren moottoriratahankkeen yksi puuhamiehistä, Jarmo Hirvasoja, purkikin tuskastumisensa ääneen. "Tulin kuuntelemaan, josko täältä olisi löytynyt ratkaisuja, mutta nythän sain mukaani vain entistä enemmän ongelmia."
Rovaniemeläinen virallinen kelkkailukuva on selkeä ja matkailulähtöinen. Kaupungissa on Euroopan ainoa moottorikelkkatehdas, mikä työllistää 340 henkeä. "Matkailun kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. 60 prosenttia matkailijoista tulee lumen aikaan ja suurin aktiviteetti on kelkkailu", kaupungin matkailupäällikkö Tuula Rintala-Gardin linjasi. Rovaniemen valtti on, että kaupungista pääsee kelkalla luontoon. "Ja hakevatko kaikki edes hiljaisuutta", Rintala-Gardin kyseenalaisti.
Rovaniemeläisen Lapin Safareiden liikevaihto on 8,5 miljoonaa euroa, mistä 90 prosenttia tulee talvimatkailusta. "Kevätsesongin aikana keskimääräinen asiakas on kelkan kyydissä 35 kilometrin matkan ja asiakkaita on kaksi kelkkaa kohden. Se tarkoittaa, että tämä parivaljakko kuluttaa polttoainetta 2-3 litraa. Kun mukaan lasketaan lyhyen aikaa viipyvät joulumatkailijat, polttoainetta kuluu asiakasta kohden vain muutama desilitra", yrityksen toimitusjohtaja Jyrki Niva lähestyi väitteitä luonnon saastumisesta.
"Kaupungilla on kokoa 8 000 neliökilometriä ja sinne kyllä mahtuu", Niva luonnehti. Hänen mielestään voisi olla jopa ylpeyden aihe, että Rovaniemi on ainoa kaupunki, jonka keskustaan pääsee moottorikelkalla." Samaa uraa ajoi Erkki Lehtoranta, joka peräsi kokonaisvaltaista oivallusta, että Rovaniemi itse asiassa on Euroopan kelkkailun keskus. Maan vanhimman moottorikelkkakerhon tuleva puheenjohtaja Seppo Koivisto jopa kaipasi kokeilua, että kaupungin kaduilla voisi ajaa kelkalla kahdenkympin nopeudella. Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ampui ajatuksen alas. Asia on ollut aikanaan esillä, mutta se hylättiin.
Eräs kelkkailun kaikkivoipaisuuden kyseenalaistajista oli nivankyläläinen Asko Toljamo, jonka mielestä rahan voimalla "pyritään saastuttamaan kaikki".
"Istutaan alas ja käydään ongelmat asiat läpi", oli pariinkin otteeseen kuultu toimintamalli. Liikuntaneuvos Leena Jääskeläinen Nivankylästä kuitenkin ynnäsi, kuinka palavereja on pidetty ja papereita kirjoitettu, mutta vanha ralli vain jatkuu.