Vuonna 1990 Kuhmoon perustettiin hiukan epätavallisempi luonnonsuojelualue. Viisi Kuhmossa sijaitsevaa suojelualuetta saivat yhteisen nimittäjän: yhdessä ne muodostavat Ystävyyden puiston.
Puiston perustamisella suojeltiin Kainuun metsä- ja suoerämaita, järvi- ja harjuluontoa sekä metsäpeuran elinympäristöjä. Samalla Kuhmoon perustettiin luontokeskus ja alueen luonnontutkimusta edistettiin.
Tiiviit suhteet Kainuun ja itänaapuri Kostamuksen kaupunkialueen välillä synnyttivät idean yhteisestä luonnonsuojelualueesta, jonka muodostaisivat yhdessä Ystävyyden puisto ja Kostamuksen luonnonpuisto. Tällainen yhdistelmäalue – Ystävyyden luonnonsuojelualue – näkikin päivänvalon Ystävyyden puiston perustamisen yhteydessä. Allekirjoittajana oli Mihail Gorbatšov, Suomen puolella tasavallan presidentti Mauno Koivisto.
Vuonna 2020 Ystävyyden puisto on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä. Kuhmon kaupunki, Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut sekä Suomen Ympäristökeskus ovat valmistelleet alueen 30-vuotisjuhlavuotta. Mukana ovat olleet myös Kostamuksen luonnonpuisto ja Kostamuksen kaupunki. Eduskunta on myöntänyt erillistä määrärahaa juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen.
Juhlavuoden tavoitteena on nostaa viestinnän, yhteisen tekemisen ja tapahtumien kautta Ystävyyden puiston tunnettuutta ja profiilia niin kuhmolaisten kuin Kuhmossa kävijöiden ja matkailijoiden keskuudessa. Myös erilaisia retkeilykohteita kunnostetaan palvelemaan paremmin kävijöitä.
Ystävyyden puisto ei ole monelle tuttu. Yksi syy tähän on, että se ei ole kansallispuisto vaan joukko eripuolilla Kuhmoa sijaitsevia luonnonsuojelualueita. Kuhmossa sijaitsevatkin Kainuun suurimmat yhtenäiset suojelualueet ja kohteet ovat retkeilystä, erämatkailusta ja luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille varsin mielenkiintoisia.
Ystävyyden puiston lisäksi alueella on myös muita retkeilykohteita ja laajoja valtion maa-alueita, jotka ovat varsinkin eränkävijöille mieluisia kalastus- ja metsästyskohteita. Koskikohteet ovat Kuhmon erikoisuus.
Näin käyttäjän näkökulmasta voin todeta, että yksi viikko ei riitä kaikkiin kohteisiin tutustumiseen vaan tarvitaan vuosia. Se tekee Kuhmon kohteista juuri mielenkiintoisia. Ennen kaupunginjohtajaksi valintaani vierailin paljon Kuhmossa. Lentuan järven rantojen ja saarien muodostama kokonaisuus on melojalle unelmakohde. Saarissa on taukopaikkoja ja hiekkarannat mahdollistavat helpon rantautumisen. Myöhemmin olen retkeillyt muun muassa Iso-Palosella, jossa ison sarvipäisen metsäpeuran kohtaaminen on jäänyt mieleen.
Kuhmon erityisyys on sen erämaaluonnon kokemuksessa. Reitit eivät myöskään ole ruuhkautuneita. Syksyllä marjastus- ja metsästyskauden alettua, nuotiopaikoilla voi tavata myös muita, mutta muutoin kaukaisimmissa kohteissa saa patikoida rauhassa. Reittien pituus vaihtelee ja mukavia ympärysreittejä on paljon. Eksotiikkaa tuo myös se, että osa reiteistä sijaitsee Venäjän rajan välittömässä läheisyydessä.
Juhlavuoden yksi tärkeistä teemoista on tuoda esille, mitä Ystävyyden puisto ja luonnonsuojelualue ovat 2020-luvulla sekä millainen historia alueella on ja mitä on saatu aikaan. Kerromme, miksi alueelle kannattaa tulla, mutta sen lisäksi haluamme tehdä tutuksi rajat ylittävää yhteistyötä niin Suomessa kuin Karjalan tasavallassa.
Rajan takana sijaitsevat laajat luonnonsuojelualueet, joissa voi vierailla Kostamuksesta varatun oppaan kanssa. Molemmin puolin rajaa sijaitsevat myös luontokeskukset. Kuhmossa Petola, jossa voi tutustua suurpetojen elämään ja Kostamuksessa keskus, jonka yhtenä sisältönä on myös rajantakaisten kylien historia.
Yksi viestinnällinen teemamme onkin: Luonto ei tunne rajoja - kansainvälinen yhteistyö osana luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Ystävyyden puisto sijaitsee Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä. Se on luonnonsuojelualueiden ketju Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseuduilla. Vihreän vyöhykkeen yhteistyö on osa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa.
Ystävyyden puiston- ja luonnonsuojelualueen juhlavuosi jalkautuu pääkaupunkiseudulle saakka heti alkuvuonna. Nuoren kuhmolaisen luontokuvaaja Ville Heikkisen valokuvat tuovat Kuhmon luonnon Helsingin Itäkeskukseen, Kulttuurikeskus Stoaan reilun kuukauden ajaksi 19. maaliskuuta lähtien.
Vuoden aikana järjestetään paljon erilaisia tapahtumia Kuhmossa: Esimerkiksi opastettuja retkiä suojelualueelle ja yksi Kuhmon Kamarimusiikin konserteista Levävaaran erämaatilalla.
Juhlavuoden merkeissä tarjotaan myös ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua unohdetun karjalaiskylän Akonlahden praasniekkaan Kostamuksen luonnonpuiston alueella. Lokakuussa kutsumme kaikki kiinnostuneet juhlaseminaariin Kuhmo-talolle.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja.