Peruskouluaan päättävien on työlästä nostaa arvosanojaan viime metreillä. Monelle yhdeksäsluokkalaiselle kevään loppukiri voi osoittautua jopa turhaksi, sillä osa päättötodistukseen tulevista arvosanoista määräytyy aiempien koulusuoritusten perusteella.
Viisi vuotta testissä olleen opetussuunnitelman mukaan peruskoululaisia tulisi arvioida viimeisimmän osaamistason mukaan. Kriteeristö on valtakunnallinen, ja sen tulisi olla keskenään vertailtavissa.
Silti osa lopputodistuksen numeroista periytyy aiemmilta vuosilta. Näin on laita esimerkiksi historiassa, jota harvoin opetetaan enää yhdeksännellä luokalla. Samoin ongelmaksi muodostuu se, että jotkut koulut nojaavat vanhaan perinteeseen, jossa arvosana muodostuu koko kouluajan numeroista eikä tuoreimmista koetuloksista.
Opetusneuvos Eija Kartovaara Opetushallituksesta myöntää osan kouluista noudattavan yhä tätä perinteistä linjaa. "Olemme tiedottaneet kouluja uuden opintosuunnitelman sisällöstä ja uusista arviointiperusteista tiiviisti vuosien ajan, silti vanhojen käytäntöjen kitkeminen voi olla työlästä joissain kouluissa", hän selventää.
Oulu vakuuttaa toimivuutta
Oulun opetustoimen kehittämispäällikkö Päivi Mäki puolestaan uskoo, että Oulun yläkouluissa opetussuunnitelma toteutuu hyvin. Hänen mukaansa ysiluokalla ryhdistäytyvillä on täysi mahdollisuus parantaa arvosanojaan, kun tekee töitä.
Mäki tosin mainitsee, että esimerkiksi historian korottaminen on vaikeaa, jos koulunkäynti ei ole kiinnostanut kahdeksannella luokalla.
"Oppilaiden vanhemmat ja itse oppilaat ovat hyvin tietoisia siitä, että jotkut arvosanat jäävät lopullisiksi jo kasiluokalta. Toki korottamista voi tehdä jälkikäteenkin, mutta se on harvinaista ja vaatii oppilaalta omaa motivaatiota", Mäki korostaa.
Opetushallitus vakuuttaa tiedottaneensa myös periytyvien arvosanojen korottamisesta, mutta sen mukaan neuvoa toteutetaan harvoin. Käytännössä numeroiden parantaminen vaatisi lisäkurssia kouluajan ulkopuolella tai tiukkaa lukemista. Tällaiseen puristukseen harva nuori on valmis.
Murrosiän myrskyissä kulkevat yläkoululaiset eivät välttämättä tiedosta, kuinka lopullisia jotkut arvosanat ovat. Moni voi kypsyä pohtimaan numerojensa tärkeyttä vasta loppusuoralla.
Esimerkiksi kotitalouden numero voi määräytyä jo seitsemännen luokan pohjalta, jos ainetta ei ota valinnaiseksi. Myös luonnontieteiden kuten fysiikan tai kemian kahdeksannen luokan arvosanat saattavat jäädä pysyviksi. Laanilan koulun opinto-ohjaaja Riitta Latvala muistuttaa kuitenkin, ettei mikään opetussuunnitelma pysty koskaan täysin vastaamaan yksilöllisiin kehitystasoihin.
Apua kymppiluokkien ruuhkaan
Jos ysiluokkalaiset petraisivat aiemmilta vuosilta periytyviä arvosanojaan ahkerammin, moni kymppiluokalle jonottava voisi saada jatko-opiskelupaikan päättötodistuksellaan. Viime vuosina kymppiluokat ovat ruuhkautuneet keskiarvoaan parantavista eikä kaikkia halukkaita ole aina saatu opintojen pariin.
Ysiluokkalaisia jatko-opintoihin kannustavat opinto-ohjaajat tuntevat tämän arjen hyvin. Merikosken koulun opinto-ohjaaja Vuokko Palokangas ennustaa, että tulevaisuudessa oppimistuloksia parannetaan madaltamalla oppiaineiden välisiä raja-aitoja.