Yritys- ja pääomaverotuksen uudistus oli ensimmäinen kova testi Matti Vanhasen hallituksen päätöksentekokyvystä. Se osoittautui hyväksi, vaikka tulos ei ollut aivan paras mahdollinen. Yhteisöverokanta alenee kolmella prosenttiyksiköllä 26 prosenttiin, pääomaverokanta yhdellä prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin. Näin sopi hallituspuolueiden johto myöhään keskiviikkoiltana. Sopimus piti hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä torstaina, joten ratkaisun muoto on lopullinen.
Pääministeri Vanhasen, valtiovarainministeri Antti Kalliomäen ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin yötä vasten sinnikkäästi runnoma ratkaisumalli on tyypillinen punamultakompromissi. Siinä jokaiselle jotakin, mutta ei mitään riittävästi. Ratkaisu on veroteknisesti kömpelö ja liian monimutkainen, mutta sen peruslinjaukseen uudesta yritysverokannasta voi olla tyytyväinen. Yritysverotus kevenee kunnolla. Ihannetavoitteesta jäi puuttumaan vain prosenttiyksikkö.
Päätös kertoo hallituksen tämänhetkisestä sisäisistä voimajakaumasta. Vaikka mikään osapuoli ei saanut kaikkia kantojaan läpi, ratkaisu on lähempänä SDP:n kuin keskustan ja RKP:n näkemyksiä. Sitä osoittaa etenkin yhteisö- ja pääomaverokannan eriyttäminen, joka tekeekin päätöksestä muotopuolen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman saattoikin kertoa ryhmänsä kokouksen jälkeen, että suurta kritiikkiä ei esitetty. Sen sijaan keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli myönsi, että kaikki keskustan tavoitteet eivät toteutuneet. Silti hän sanoi tuloksen tyydyttävän ryhmää, kun yritysten menestymisen edellytykset paranevat.
Yritysten menestyminen onkin Suomelle elintärkeää, jotta pitkään jatkunut suurtyöttömyys saataisiin nujerretuksi. Pääministeri Vanhanen on siinä suhteessa luottavainen. Hän vakuutti, ettei uudistuksessa näperrelty, vaan ratkaisu edistää yritysten investointeja, kasvua ja kykyä työllistää. Hän hehkutti, että ratkaisu pitää Suomen edelleen ykkössijalla kansainvälisessä kilpailussa.
Pääministerin kuuluu valaa luottamusta, mutta silti hänen ilmaisunsa oli hieman yliampuva. Sen sijaan hän voi olla tyytyväinen hallituksensa päätöksentekokykyyn. Ratkaisut syntyivät aikataulussa, ja niiden kanssa voi elää, vaikka ne eivät täytäkään kaikkia odotuksia.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen kirjattiin jo hallitusohjelmaan. Niinpä nyt palataan osinkojen osittaiseen kaksinkertaiseen verotukseen. Pörssiyhtiöiden maksamista osingoista 70 prosenttia lasketaan saajalle veronalaiseksi pääomatuloksi. Se voi vähentää sijoittajien kiinnostusta suomalaisiin osakkeisiin, kuten osakesäästäjien edustajat varoittelevat. Osakesäästämisen suosioon tosin vaikuttavat muutkin tekijät.
Muiden kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat saajille verottomia siihen saakka, kun ne alittavat osakkeen matemaattiselle arvolle laskettavan yhdeksän prosentin tuoton.
Päätöksen vaikutukset ulottuvat myös asuntovelallisiin. Asuntolainojen korkojen vähennysoikeus on kytköksissä pääomaveroon. Jos velallisella ei ole pääomatuloja, pääomaveroprosentin suuruisen osuuden asuntolainan koroista saa vähentää ansiotulojen verotuksessa. Kun pääomavero pienenee ainoastaan prosenttiyksiköllä, vähennys kutistuu vain hieman.
Hallituspuolueissa halutaan miettiä vielä, kuinka lapsiperheiden asumista tuetaan vastaisuudessa. Vuokra- tai omistusasunnoissa asuvien tuen pitäisi olla tasapuolista.