Kuntien yritystukipäätösten valmistelu on puutteellista. Vaasan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kunnille tarkistuslistan asioista, joita pitäisi huomioida, kun päätöksiä nuijitaan pöytään. "Tuntuu, että päätöksiä tehdään miten sattuu. Kaikkia yrityksiä pitäisi kohdella samalla tavalla", professori Timo Rothovius, yksi tutkijaryhmän jäsenistä ihmettelee.
Rothoviuksen mielestä tärkeintä on päätösten teon systematisointi, jotta kunnalle kalliita virheratkaisuja tehtäisiin mahdollisimman vähän. Tutkijoiden laatimalla listalla on useita kymmeniä selvitettäviä asioita. Silloin päätökset perustuvat aina samoihin tietoihin.
Kun päätökset on tehty, kunnilla unohtuu myös seuranta liian helposti. Ei tiedetä, miten kuntien antama tuki hyödyttää yritystä ja kuntaa. Tutkimukseen vastanneista kunnista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että seurantaa pitäisi parantaa.
Tutkimusta varten lähetettiin kysely kaikkiin Suomen kuntiin. Vastaukset saatiin 113 kunnasta.
Vastaajista yli 80 prosenttia ilmoitti kunnan tukevan yritystoimintaa jollain tavalla. Suosituimpia olivat kaavoitus, liiketilojen rakentaminen tai korjaus ja työvoiman etsiminen.
Isot kunnat tutkivat asiat ja seurasivat päätöksiä paremmin kuin pienet kunnat. Alueellisia eroja ei ollut.
"Ei työllistymisiä, verovaikutuksia ja yritysten tilaa paljoa kunnissa seurata", kuntia tarkastava tilintarkastaja Matti Mällinen Audiator Oy:stä kertoo. "Tarpeita päätösten ja seurannan systematisoinnille on. Ei haittaisi lainkaan, vaikka siitä annettaisiin yleisiä suosituksia."
Eritoten projekteissa on seurantaongelmia pienissä kunnissa. "Suurissa yksiköissä pyritään selkiyttämään ja ohjeistamaan asioita aikaisempaa enemmän. Esimerkki tästä on Oulun kaupunki", Mällinen sanoo.
"Onneksi kuntien takauksista on luovuttu lähes kokonaan. Tukien suora väärinkäyttö on vähentynyt. Kunnat rakentavat toimitiloja ja vuokraavat niitä yrityksille. Silloin kuntien vahingot eivät ole niin suuret, koska kiinteistöt eivät lähde mihinkään."
Sievi ei tutki tarkasti
"Emme ole tehneet päätösvaiheessa syvällisiä selvityksiä tuettavien yritysten tilasta. Ne ovat olleet kaikki sieviläisiä yrityksiä", Sievin kunnanjohtaja Matti Johansson sanoo.
Pohjanmaan ihmeellä oli viime vuosikymmenellä kiinni Scanfilin, Sievin Jalkineen ja Ojala-yhtiöiden toimitiloissa kolme-neljä miljoonaa euroa. "Suuret" ovat lunastaneet myöhemmin tilat omakseen, mutta kahdessa muussa hallissa kunnalla on tällä hetkellä antolainoina 2,5 miljoonaa euroa.
"Ei meillä ole myöskään virallista seurantajärjestelmää. Olemme varmaan tutkimuksen huono esimerkki tässä. Keskustelemme yritysten edustajien kanssa, miten menee. Täältä minun kulmahuoneestani ei paljoa pysty vaikuttamaan esimerkiksi markkinoihin. Esimerkiksi takauksia kunnalla ei ole", Johansson sanoo.
"Tasapuolisuuden turvaamisessa tarkastussapluuna olisi hyvä. Mutta yritysten ilmapiiri on asian toinen puoli. Yrityksiin luotetaan, eikä niiden olan takaa olla kurkkimassa. Se on meidän periaatteemme."
Kuntatalouteen Sievin kasvulla ei ole paljon vaikutusta. "Hyöty näkyy asuntorakentamisena, asukkaiden hyvinvointina ja tulevaisuudenuskona. Kunta on menettänyt yhteisöveroja ja verotulojen tasaus on vähentynyt, kun verotulot kasvavat nopeammin kuin kunnissa keskimäärin."
Myöskään Pulkkilassa ei systemaattista valmistelua ja seurantaa ole. Pulkkilan kunnanjohtaja Tuomo Haapalahti kertoo, että kunnalla ei ole yhtään teollisuuskiinteistöä, vaan ne on myyty yrityksille. Kunta on osarahoittajana kolmessa hallissa ja kunnan osuus on suuruusluokkana 100 000 euroa.
Seuranta tulee Haapalahden mielestä mitoittaa riskeihin. "Lainan lyhennykset tulevat tai eivät tule", kunnanjohtaja sanoo.