Markku Norrenan ja hänen alaisensa epäillään jakaneen tukea sekä vääriin tarkoituksiin että väärille tahoille. Tukea sai apulaisvaltakunnansyyttäjän syytepäätöksen mukaan puutteellisin selvityksin, eikä hankkeiden edistymistä aina seurattu. Jotkut saivat enimmäismäärät ylittäviä tukia, ja eräissä tapauksissa tukea myönnettiin kustannuksiin, joihin hakija oli jo saanut tukea muualta.
Eräs hakija sai 746 600 markkaa kehittämistukea rakentaakseen Ranskaan tuote-esittelytilana käytettävän kelomökin piharakennuksineen. Kehittämistukea ei säännösten mukaan saisi myöntää lainkaan kiinteistö- ja rakennusinvestointeihin.
Rovaniemen kaupunginteatteri sai lähes miljoona markkaa yritystukea Joulupukki-musikaaliin ja Kemin kaupunki 382 500 markkaa maailman suurimman lumilinnan rakentamiseen, vaikka pk-yritysten tukea ei saa myöntää kaupungin hankkeisiin.
Kaikista tapauksista Norrena ja alainen eivät joudu syytteeseen, vaikkakin apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan heidän menettelynsä "antaa aihetta vakavasti epäillä heidän ammattitaitoaan". Eräs yhtiö halusi Kittilään toimitilat, joista käsin harjoittaa saastuneen maaperän saneerausta. Yli miljoonan markan tukirahoilla rakennettiin loistohuvila eikä saneeraustöitä koskaan aloitettu.
Espoolainen mies puolestaan sai 472 500 markkaa investointitukea perustettavan yhtiönsä toimitiloille, joissa piti järjestää seminaareja huippujohtajille. Tosiasiassa Kittilään nousi edustuslomamaja lähipiirin yhtiöiden käyttöön.
Syytteitä avustuspetoksista on luvassa joidenkin tukirahaa saaneiden yritysten edustajille. Ne ajaa paikallinen syyttäjä.