Kansalaisten verotustiedot ovat julkisia, joten on perusteltua saada avoimuutta myös yritysten verojalanjälkeen. Keskustelua yritysten verokansalaisuudesta on käyty viime aikoina ajoittain kiivaaseen sävyyn. Monikansallisten yritysten tytäryhtiötalous mahdollistaa sen, että veroja ei makseta siinä maassa, jossa toimintaa harjoitetaan. Varsin tavanomaista on, että varat pimitetään veroparatiiseihin.
Yksityisellä kansalaisella ei ole samanlaisia keinoja verosuunnitteluun. Siksi monikansallisten yritysten vapaamatkustus on kuin märkä rätti tunnollisen veronmaksajan kasvoille. Verokikkailu rapauttaa veropohjaa ja heikentää rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä. Veronkierto uhkaa hyvinvointia kaikkialla maailmassa.
On selvää, että vääristävä kehitys pitää oikaista raiteilleen. Monikansallisille yrityksille ei saa antaa viestiä, että ne voivat menetellä, miten tahtovat vain siksi, että ovat isoja ja ovelia.
Verotuksesta puhuttaessa keskitytään usein vain välittömiin veroihin eli ansio-, pääoma- ja yhteisöverotukseen.
Veropaletti on kuitenkin huomattavan moninainen. Muita verotuksen muotoja ovat muun muassa työnantajien ja vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksut, arvonlisä-, energia-, auto- ja valmisteverot.
Verotuksen avoimuus ja läpinäkyvyys avaavat verojärjestelmää. Samalla tarvitaan myös valtion tulo- ja menoarviota yksinkertaisempia tapoja näyttää, miten verovarat käytetään. Veroilla kustannetaan julkiset palvelut, joista sosiaaliturva, terveydenhuolto, koulutus, mutta myös hallinto ja elinkeinoelämään liittyvät menot nappaavat ison osan.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) kehottaa yrityksiä kaivamaan yritysten verojalanjäljen näkyviin. Valtion kokonaan tai osittain omistamat yritykset ovat luonteva kohderyhmä näyttämään esimerkkiä. Tällainen vuoropuhelu olisi vastaus myös viime aikoina kaivattuun yritysvastuukeskusteluun.
Suomessa Fortum ja Neste Oil, mutta myös kauppakonserni Kesko ovat edelläkävijöitä verojalanjäljen näyttämisessä.
Myös EU suunnittelee pakollista maakohtaista veroraportointia lähivuosina. Voi kuitenkin käydä niin, että kansalaisjärjestöt pehmittävät maaperän EU:takin nopeampaa.
Ryhmä kunnallispoliitikkoja EU-maista ja Norjasta on vastikään perustanut veroparatiisitalouden vastaisen verkoston. Kansainvälinen verkosto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että EU:n kilpailulainsäädäntö antaa kunnille enemmän toimintamahdollisuuksia kuin on annettu ymmärtää.
Taloudellisesti ja moraalisesti on kestämätöntä, että ulkoistettujen palveluiden myötä veroeurot valuvat kunnista veroparatiiseihin eivätkä jää kasvattamaan yhteistä kakkua. Lohdullista tilanteessa on se, että paikalliset kuntapäättäjät voivat päätöksillään vaikuttaa siihen, minkälaisten yritysten palveluja ne käyttävät ja ostavat. Kansalaiset kiittävät reilusta toiminnasta.