Euroopan unionin itälaajentumisen vaikutukset suomalaisten pk-yritysten toimintaan ovat kokonaisuutena katsottuna melko vähäiset. Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Pan-Eurooppa Instituutissa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalainen pk-yritys ei voi myöskään mitenkään erityisesti varautua EU:n itälaajentumiseen, koska monet asiat ovat vielä epäselviä. Myös siirtymäajat tulevat vaikuttamaan kehitykseen.
Tutkija Hannu Pirilä nimeää laajentumisen vaikutusten kannalta herkiksi toimialoiksi maatalouden ja elintarviketeollisuuden, tekstiili-, nahka- ja kenkäteollisuuden, rakentamisen ja maantiekuljetukset. Näille aloille odotetaan aiheutuvan negatiivisia vaikutuksia ja alat joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
"Esimerkiksi Suomen sisäisiin maantiekuljetuksiin erikoistunut pieni yritys voi kärsiä kabotaasin sallimisesta, mutta se ei pysty todennäköisesti kilpailemaan uusien jäsenmaiden kuljetuksista", sanoo Pirilä.
Hän ennakoi myös rakennuspalveluja koskevan kilpailun Suomessa kiristyvän, kun uusien jäsenmaiden yritykset kiinnostuvat Suomen markkinoista.
Yrittäjästä
pelko on turhaa
Eräillä työvoimavaltaisilla aloilla, kuten vaatetusteollisuudessa, tuotanto Suomessa todennäköisesti edelleen supistuu ja siirtyy ulkomaille.
Maantiekuljetusten alalla EU:n sisämarkkinoiden avautumista Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan, Tsekkiin, Unkariin, Slovakiaan, Sloveniaan, Bulgariaan ja Romaniaan ei silti koeta suurena uhkana.
Vähälä-yhtiöt Kiitolinjan varatoimitusjohtajan Mikko Vähälän mielestä tällä viikolla uutisoitu dieselin polttoaineveron korotus on kuljetusliikkeille huomattavasti itälaajentumista suurempi peikko.
"Jos dieselin hinta nousee meillä 50 senttiä litralta, niin se on aika paljon. Se on suurempi peikko kuin nuo veli-venäläiset", hän sanoo.
Vähälä ei usko Keski- ja Itä-Euroopan maiden kuljetusliikkeiden rynnivän valmiiksi kilpailluille Suomen sisämarkkinoille. Kilpailua voi syntyä korkeintaan Suomen kansainvälisistä kuljetuksista.
"Ei tänne muita tule, minusta se on hakemalla haettua pelkoa. Ei Moskovasta kannata tulla ajamaan Helsingin ja Oulun väliä, koska heillä on tarpeeksi tekemistä omassa maassa. Siellä kasvupotentiaali on aivan eri luokkaa kuin täällä."
Pelko Keski- ja Itä-Euroopan maista tulevista kilpailijoista on Mikko Vähälän mielestä yhtä turhaa kuin Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Tuolloin kuljetusalalla pelättiin espanjalaisten, italialaisten, portugalilaisten ja kreikkalaisten tulevan kilpailemaan Suomen maantiekuljetuksista.
"Minä sanoin jo silloin, että niillä on siellä niin lämmin, etteivät ne tule tänne palelemaan. Esimerkiksi täällä Oulussa ollaan kuitenkin jo melkein arktisella alueella ja meidän talvi on niin kova, ettei niillä autot kulje eivätkä ne osaa käyttää niitä näissä oloissa", varatoimitusjohtaja toteaa.
Itään tuskin kultaa vuolemaan
Suomalaisten ja muiden nykyisten jäsenmaiden pk-yritysten näkökulmasta katsottuna laajentuminen kasvattaa Euroopan sisämarkkinoita. Tutkija Hannu Pirilän mukaan se tarjoaa yritykselle uusia mahdollisia markkinoita, mutta toisaalta kiristää kansallista ja Euroopan laajuista kilpailua.
"Pk-yrityksen näkökulmasta katsottuna Keski- ja Itä-Euroopan maiden alhaisemmat tuotantokustannukset ja edullinen työvoima ovat sekä uhka että mahdollisuus. Sinne ei kuitenkaan enää lähdetä vuolemaan kultaa, vaan yrityksen tulee huolellisesti kartoittaa onko tuotteelle kysyntää, mikä on paikallinen kilpailutilanne ja mikä olisi sopiva toimintamuoto."
Kotimaan ja Ruotsin liikenteessä toimiva Vähälä ei ainakaan toistaiseksi edes haikaile itäliikenteeseen, vaikka EU:n sisämarkkinat laajenisivatkin. Varatoimitusjohtaja Mikko Vähälän mukaan Suomessakin on vielä paljon tekemistä ja potentiaalia.