Oulu
Finnveran aluejohtaja Pentti Kinnusen mukaan ajat Oulun seudulla ovat muuttuneet vaikeampaan suuntaan, mutta mihinkään epätoivoon ei hänen mukaansa ole syytä.
Finnveran Oulun aluekonttorin viime vuosi oli Kinnusen mukaan hyvä. Kaikki tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin.
"Rahoitusmäärät ovat kasvaneet ja yritystilanteen heikkeneminen ei ole mahdottoman hälyttävää. Yritykset ovat käyneet kauppaa, ja me olemme saaneet olla mukana hankkeissa rahoittajana", Kinnunen kuvailee mennyttä vuotta. Odotukset tälle vuodelle ovat hänelläkin varovaisia, niin kuin näinä aikoina on tapana.
Oulun aluekonttori myönsi rahoitusta kaikkiaan runsaat 72 miljoonaa euroa viime vuonna. Alkavia yrityksiä asiakkaissa oli 200 ja muita runsaat 50.
Pankkien vakuus-vaatimukset kiristyneet
Kinnusen mukaan pankkien ja Finnveran yhteistyö rahoitusasioissa on tiivistynyt. Asiassa on kysymys siitäkin, että pankit ovat yleisesti ottaen kiristäneet vakuusvaatimuksiaan. Menestyville, varmoille yrityksille rahaa on tarjolla, mutta epävarmoissa tapauksissa ei yhtä helposti.
Nuoret kasvavat yritykset joutuvat kärsimään tilanteesta.
Kinnusen mukaan pankeista otetaan nykyään aktiivisesti yhteyttä ja kysytään halukkuutta johonkin hankkeeseen. Hänen mukaansa on hyvä, että varhaisessa vaiheessa rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena.
"Varsinkin maakunnissa pankit ennen rahoittivat niin pitkään kuin rahkeet riittivät, ja sitten kun paukut loppuivat, ruvettiin katselemaan muita mahdollisuuksia", Kinnunen sanoo.
Jos haetaan tehoa alueelliseen rahoituspolitiikkaan, systeemiä pitäisi Kinnusen mukaan kääntää siihen suuntaan, että mahdollisuus taata riskejä olisi suurempi. Painopisteen siirto korkotuista tappion sietämiseen olisi hyvä ratkaisu.
"Se tuntuisi paljon mielekkäämmältä. Tärkeintä yrityksille on saada rahoitusta. Rahoituksen hinnalla ei loppujen lopuksi ole niin suurta merkitystä", Kinnunen sanoo. Jotta yhteiskunnan rahoitustuen suunta muuttuisi, asiasta tarvittaisiin eduskunnan päätös. Kinnunen ehdottaakin tätä sopivaksi vaaliteemaksi.
Paluuta takaisin
maan pinnalle
Oulun seudullakin vedetään nyt hieman henkeä kaikkein kiihkeimpien vuosien jälkeen. Kinnusen mukaan on itse asiassa hyväkin, että jonkin verran on palattu maan pinnalle. "Kuumimpina vuosina helposti ajateltiin, että mikä tahansa onnistuu, mihin vain ryhdytään", Kinnunen miettii.
Hän muistuttaa, että rahaa pitäisi tulla hieman enemmän kuin sitä menee, tulosta pitäisi tehdä. "Perinteiset liikkeenjohtotaidot ovat taas arvossaan."
Kinnusen mukaan Oulun vahvuutena onkin se, että 20 vuoden aikana alueelle on kertynyt iso joukko erittäin osaavia yritysjohtajia.
Perinteisen teollisuuden tärkeys pitää muistaa, mutta it-teollisuuden merkitys pysyy Oulussa vahvana. "Meillä on vahvaa tuotekehitysosaamista. Ja kyllä esimerkiksi osaamiskeskusohjelma on erittäin tärkeä asia", Kinnunen arvioi.
Osaamisesta
pidettävä kiinni
Maakuntien tasolla on erilaista toimintaa valmistusketjujen alimmilla tasoilla. Nyt vain näyttää siltä, että tietty massavalmistus siirtyy rajojen toiselle puolelle. Suomeen jää vahvaa perusosaamista vaativaa valmistusta, tuotekehitysvaiheen ja ensimmäisen vaiheen valmistusta. "Se tarkoittaa sitä, että maakunnissa toimivien yritysten pitää hillittömästi panostaa omaan osaamiseensa", Kinnunen sanoo.
Kinnunen vertaa tilannetta Suomen vaatetusteollisuuden kehitykseen 70-80-luvuilla. Ensin ruotsalaiset tulivat joka puolelle Suomeen, kun täällä oli niin edullista valmistaa. Sitten tuotanto on vain kadonnut ja tänne on jäänyt vain vahvaan osaamiseen perustuvaa valmistusta. "Tietyllä tavalla sama lainalaisuus toimii tässäkin."
Kinnusen mukaan Oulun seutu on tässäkin mielessä erityisen vahvassa asemassa, koska valmistuspuolen osaamista on alueella erittäin paljon.