OULU
Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei tuonut mukanaan muun muassa teollisuuden toivomaa lisärahaa tutkimus- ja kehitystoiminnan julkiseen rahoitukseen. Valtion teknologiapolitiikkaan osoittamat määrärahat vähenivät yhdellä prosentilla 497 miljoonaan euroon.
"Olemme pettyneitä rahoituksen tasoon. Kun kilpailu on entistä kovempaa ja entistä globaalimpaa, niin se tarkoittaa sitä, että kaikkien yritysten pitää juosta entistä kovempaa kehityksessä mukana. Tällainen tilanne edellyttää puolestaan sitä, että kehittämistoimintaan pitää olla varoja", manaa osastopäällikkö Hannele Pohjola teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta TT:stä.
Myös julkisia varoja kehittämiskohteisiin ohjaavan Teknologian kehittämiskeskus Tekesin edustajat käyttivät jo keväällä voimakkaita puheenvuoroja lisärahoituksen puolesta.
Tekesin saamat rahoitusvaltuudet ovat junnanneet paikoillaan viimeiset kolme vuotta ja Oulussa keväällä vieraillut Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin puhui jo silloin niukkuudesta eikä talousarvioesitys tuonut kaivattua korjausta tilanteeseen.
"Me ymmärrämme nyt viestin niin, että näihin asioihin otetaan seuraavan kerran kantaa hallitusohjelmassa", suuntaa af Heurlin katseen budjettiesityksestä jo ensi kevään vaalien jälkeiseen aikaan.
Kohtalokkaat
seuraukset
Ylijohtaja ei maalaile vielä tämän ja ensi vuoden budjettilukujen perusteella suomalaisyrityksille synkeää tulevaisuutta. Jos tuleva hallitus jatkaa samaa niukkuuden linjaa, ovat seuraukset Pohjolan ja af Heurlininin mielestä jo kohtalokkaat, sillä yritykset luopuvat herkästi kehittämisohjelmista, jos julkista rahaa ei ole tarjolla.
"Kun julkinen valta ei nosta omia panostuksiaan, niin moni yrityskin jää pois tutkimus- ja kehityshankkeista", Pohjola povaa.
"Tekesin rahoitus nousi merkittävästi 1997-1990. Sen jälkeen olemme pysyneet sillä tasolla, mihin rahoitus nousi. Kasvu sulatettiin pian ja sen jälkeen olemme eläneet niukkuudessa. Kysyntä on kasvanut koko ajan mutta tänä vuonna kysyntäkin on hiipunut, kun yritykset ovat nähneet, ettei meillä ole tarjontaa. Toki kysyntä on vieläkin huomattavan korkealla tasolla ja hyviä hankkeita hylätään runsaasti", af Heurlin sanoo.
Kehitystyölle
varattava aikaa
Hetkellistä passivoitumista vaarallisempaa on af Heurlinin mielestä se, jos poukkoileva rahoituspolitiikka saa aikaan sen, etteivät yritykset satsaa riittävän pitkäjänteisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan.
"Pitkäjänteisellä toiminnalla varmistetaan pitemmän aikavälin kilpailukykyä, kun muut vaikuttimet vaikuttavat koko ajan sen suuntaisesti, että pitää seuraava vuosineljännes saada kuntoon", af Heurlin sanoo.
"Jos ajatellaan Suomen elektroniikka- ja teleteollisuuden hyvää asemaa 90-luvulla, niin tulokset eivät syntyneet yhtäkkiä. Alaan panostaminen alkoi jo 80-luvulla, ei tällaista menestystä synnytetä yhtäkkiä", TT:n Pohjolakin muistuttaa.