Lappilaiset yrittäjät suhtautuvat viime vuoden alussa käynnistyneeseen kolmevuotiseen sosiaaliturvamaksukokeiluun myönteisesti, vaikka käytännön hyöty jäisikin vähäiseksi.
Lapin TE-keskus on tutkinut lappilaisten kokeiluun osallistuneiden työnantajien käsityksiä sosiaaliturvamaksukokeilusta.
Yritystutkija Susanna Jänkälä kertoo, että tavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia työnantajan sosiaaliturvamaksun poistamisella on maantieteellisesti rajatulla alueella.
Kyselylomakkeita lähetettiin 1 049 kappaletta, joista palautettiin 46 prosenttia.
"Vastaajat suhtautuivat sosiaaliturvamaksukokeiluun varsin myönteisesti. Vaikka käytännössä saatava hyöty kokeilusta jäisi vähäiseksi, kokeilu koettiin valtiovallan taholta merkittävänä positiivisena ja konkreettisena toimenpiteenä", Jänkälä kertoo.
Tutkimuksessa olivat mukana Lapin kokeilualueen 14 kuntaa. Lapin ulkopuolella olevien kuntien lisäksi tutkimuksesta rajattiin pois satunnaisesti palkkaa maksavat työnantajat ja kotitaloudet.
Suurin vaikutus
Pohjois-Lapissa
Tutkimuksen mukaan eniten sosiaaliturvamaksukokeilun uskotaan työllistävän Pohjois-Lapissa, missä uusien työpaikkojen määrä on yhdestä neljään.
"Heikoimmat työllistämismahdollisuudet nähdään Torniolaakson alueella. Toisaalta juuri Torniolaaksossa uskotaan, että nykyiset työpaikat voidaan säilyttää kokeilun avulla", Jänkälä kertoo.
Eniten lisätyöntekijöitä aiotaan palkata majoitus- ja ravitsemustoimialalle sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla toimiviin yrityksiin.
"Liikevaihdoltaan yli viiden miljoonan euron yritykset ovat halukkaampia palkkaamaan uusia työntekijöitä kuin ihan pienet yritykset. Pienet yritykset palkkaisivat yhden ja suuremmat pääosin kahdesta neljään uutta työntekijää", Jänkälä kertoo.
Tutkimus osoitti, että yhdessä markkinatilanteen ja suhdanteiden paranemisen myötä sotu-maksukokeilulla on vaikutusta Lapin aluetalouteen ja kokeilualueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiin.
Seurakunnat ja kunnat halutaan mukaan
Jänkälä arvioi, että sotu-maksukokeilun maksimaalisen hyödyn tehoa rajoittaa erityisesti kokeilun de minimis -ehtoisuus. Myös sotu-maksuhuojennukseen asetettu 30 000 euron vuotuinen katto rajoittaa kokeilun tehoa.
"Mikäli yritys voi hyödyntää sotu-maksuhuojennuksen täysimääräisesti ja se käyttää koko summan työntekijöiden palkkaamiseen, summalla palkataan keskimäärin 1-2 uutta työntekijää. Täysimääräisen huojennuksen kuitenkin voi tehdä vain joka kymmenes kokeilualueen yritys", yritystutkija Susanna Jänkälä selvittää.
Jänkälä sanookin, että työllisyyden parantaminen ei kokeilun avulla näytä olevan suuressa mittakaavassa mahdollista. Sen sijaan suurtyöttömyyskunnissa sotu-kokeilu auttaa säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja.
Työllisyysvaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavasti suuremmat, mikäli huojennus olisi suurempi.
Myös kuntien ja seurakuntien mukaantulo kokeiluun olisi suotavaa, sillä erityisesti Lapissa kuntien rooli aluetaloudessa on merkittävä.