"Onko asiakas täysin unohtunut, kun peistä taitetaan vain hallinnon näkökulmasta?" ihmettelee Finnveran liiketoimintajohtaja, teollisuusneuvos Seppo Arponen työvoima- ja elinkeino- eli TE-keskuksista käytävää keskustelua.
Seppo Arposen mukaan keskustelu osoittaa, ettei Suomessa ole syvällisesti sisäistetty kaikkia, kaikkein pienimpiäkin yrityksiä jo koskettavaa ja vauhdilla etenevää globalisaatiokehitystä.
Keskustelu TE-keskusten tulevaisuudesta käynnistyi viime syksynä, kun kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ehdotti Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin erottamista TE-keskuksista. Myös työvoimaministeriö selvittää työvoimatoimistojen irrottamista TE-keskuksista.
Erityisen hämmentyneitä järjestelmän ulkopuolisista kehittämissuunnitelmista ovat TE-keskusten johtajat. He näkevät onnistuneensa varsin hyvin työssä, jossa kolmen eri ministeriön toimintoja on paketoitu uusiksi alueellisiksi hallinto-organisaatioiksi.
"Asiakasnäkökulma on täytynyt jäädä liian vähäiselle huomiolle, kun Suomessa mietitään vain sitä, miten yrityksiä auttavat ja palvelevat organisaatiot elävät ja kehittyvät", Arponen huolehtii.
Ravisteltavaa riittää
ministeriötä myöten
Omat eväänsä Seppo Arponen antoi keskusteluun lokakuussa työnsä valmiiksi saaneen kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmän puheenjohtajana.
Kauppa- ja teollisuusministeriötä työryhmä neuvoi muokkaamaan maahan kokonaan uuden elinkeinopolitiikan, jonka lähtökohtana olisi yritystoiminnan globalisoituminen ja sen seurauksena yritysten tykkänään muuttunut, kotinurkillakin kansainvälistyvä toimintaympäristö.
Työryhmä ei ottanut yksityiskohtaisemmin kantaa yritystoimintaa tukemaan rakennettujen organisaatioiden kehittämistarpeisiin, mutta totesi ravistelua tarvittavan aina ministeriöitä myöten.
Tuoreeltaan arvioitiin, että työryhmä otti välillisesti myönteisen kannan pienten ja keskisuurten yritysten asioihin keskittyvän ministerin tehtävän, jopa elinkeinoministeriön perustamisen puolesta. Tätä esimerkiksi yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät on useaan kertaan ehtinyt vaatia.
Kansainvälistyminen
tuonut uudet haasteet
Yrityspalveluorganisaatioita kehitettäessä Seppo Arposen mielestä olisi älykästä pysähtyä miettimään sitä, millaisia niiden asiakkaat ja näiden tarpeet ovat.
Tyypillinen asiakasryhmä Seppo Arposen kokemuksen perusteella on pieni paikallinen palveluyritys, joka tarvitsee käynnistysvaiheessa vierihoitoa useimmiten erittäin pienten ongelmien ratkaisemiseksi.
Paikallisten palveluyritysten startin avittamiseksi Arponen etsisi ratkaisua perinteisen elinkeinoasiamies-järjestelmän elvyttämisestä.
Toisen tyypillisen autettavan ryhmän muodostavat nopeita kasvuodotuksia ja alkuunsa kansainvälistymisodotuksilla ladatut ja useimmiten kasvukeskuksissa toimintansa käynnistävät yritykset.
Tällaisten yritysten auttaminen alkuvaiheessa kohdattavien kynnysten ylitse on Seppo Arposen mukaan selvästi vaikeampi tehtävä.
Palvelujen sirottelu
laimentaa tehokuutta
"Koon kasvaessa ja osaamistason noustessa yritysten kansainvälistymispalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Se pitäisi olla lähtökohta, kun tällaisille, Suomessa kipeästi tarvittaville yrityksille suunnattavia julkisia palveluja pyritään kehittämään."
Tehtävä ei ole helpoimmasta päästä, sen Seppo Arponen tietää omasta kokemuksesta ja Finnveran saaman asiakaspalautteen perusteella.
Pienet, vakiintuneessa tilassa toimivat asiakkaat ovat Finnveraan selvästi tyytyväisempiä kuin kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. "Niiden palveleminen on kovaa ja entistä vaativampaa hommaa."
Siksi osaamisen kasvattamiseksi ja tehon nostamiseksi pitäisi maakuntiin mahdollisimman tasapuolisesti sirpaloidut palvelut koota nykyistä vahvemmiksi ja resursseiltaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tarvittaessa on oltava rohkeutta ravistella organisaatioita jopa ministeriöitä myöten, Arponen näkee.