Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on valmis nostamaan kynnystä yrityssaneerausten myöntämiselle. Laki syntyi Järventauksen mukaan lama-ajan tosi tarpeisiin eikä sitä kannata heivata yli laidan, mutta nykyisessä taloustilanteessa se saattaa jopa vääristää yritysten keskinäistä kilpailua.
”Meille ei ole tullut kovinkaan paljon kritiikkiä tätä lainsäädäntöä kohtaan, mutta jonkin verran sitä on saatu matkan varrella liittyen juuri kilpailun vääristymiseen. Lain säilyttäminen on tarpeellista mahdollisia huonompia aikoja silmälläpitäen”, perustelee Jussi Järventaus.
Asiaa ovat eniten nostaneet esille yrittäjät, joiden mielestä konkurssilainsäädäntö varmistaa Suomen nykyisessä taloustilanteessa parhaan lopputuloksen. Etenkin ne yritykset, joissa oma pääoma on syöty, pitäisi arvostelijoiden mukaan asettaa lähes poikkeuksetta konkurssiin ja tutkia mahdolliset rikokset.
Yrityssaneerauksen myöntämisen kynnyksen nostaminen hoituisi Jussi Järventauksen mukaan parhaiten siten, että tuomioistuimet kiristäisivät omaa käytäntöään.
Lakia täytyy hänen mukaansa pystyä soveltamaan kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, jos lakiteksti sen sallii ja yrityssaneerauslaki ei soveltamiselle aseta esteitä. Se on kohtuullisen joustava.
”Kilpailua vääristäviä vaikutuksia arvioitaessa on muistettava, että velkojalla on aina sopimusteitse mahdollisuus pehmentää velan ehtoja tai jopa antaa osa veloista anteeksi. Tästähän laissakin on kysymys. Laki tosin antaa myös velalliselle itselleen mahdollisuuden saada aikaan saman lopputuloksen, mistä valitettavasti seuraa näitä kilpailullisia ongelmia.”
Pohjoisessa lepsuiltu
Keskuskauppakamarin osastopäällikkö Leena Linnainmaa arvioi puolestaan, että yrityssaneerauslakia on tulkittu Pohjois-Suomessa väljemmin kuin muualla.
”Lain kirjain on pääosin kohdallaan, mutta kieltämättä pohjoisessa näyttäisi olevan tapauksia, joissa yrityssaneeraus on myönnetty liian helposti. Tulkinta pitäisi saada yhtenäiseksi ja tältä osin lain tekstiä olisi syytä tarkistaa”, Leena Linnaninmaa toteaa.
Viime vuonna koko Suomessa myönnettiin yli 300 yrityssaneerausta. Oulun käräjäoikeudessa ratkaistiin 18 ja Rovaniemellä 38 tapausta.
Oulun käräjäoikeudessa yrityssaneerauksista vastaava käräjätuomari Ilkka Ylönen sanoo, että palloa asiassa pitää siirtää päävelkojien suuntaan.
”Meillä oli useita vuosia sellainen tilanne, että kukaan tärkeimmistä velkojista ei vastustanut yrityssaneerausta. Istuvalla tuomarilla ei silloin ole ollut muuta mahdollisuutta kuin myöntää yrityssaneeraus. Eli jos jotkut ovat olleet lepsuja, niin yrittäjät”, huomauttaa Ilkka Ylönen.
Yrityssaneerausanomuksien lukumäärä kääntyi jälleen viime vuoden lopulla kasvuun Oulun seudulla. Laman jälkeen oli vain yksi parempi vuosi eli vuosi 2000. Nyt päävelkojat ovat Ilkka Ylösen mukaan ryhtyneet aiempaa enemmän vastustamaan yrityssaneerausmenettelyä.
”Tällä paikalla näkee hyvin missä mennään. Nyt anomuksia tulee eniten rakennus- ja puutavara-alan yrityksiltä. Sitä ennen niitä tuli suhteessa eniten kuljetusliikkeiltä”, kertoo Ilkka Ylönen.
Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomari Eila Väistö sanoo puolestaan, että huomattava osa Lapin ja Kuusamon alueen yrityssaneerausanomuksen jättäneistä on ollut viime aikoina pieniä- ja tai keskisuuria yrityksiä.
Aiemmin olivat myös maatilat näkyvästi esillä. ”Suhteellisen suuressa osuudessa näkyy pohjoisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen”, Eila Väistö toteaa.
Järjestelyä kaivattaisiin
Yrittäjiä koskettaa myös yksityishenkilöiden velkajärjestelylaki, joka parhaillaan on uudistamisprosessissa ja lausuntokierroksella.
Varsin suuri joukko tämän lain kohteesta on entisiä yrittäjiä, jotka ovat ylivelkaantuneet nimenomaan yritystoiminnassa. Heiltä on yritys jo viety alta.
Yrittäjien ongelmana on Jussi Järventauksen mukaan ollut se, että he eivät ole päässeet velkajärjestelylain piiriin siinä määrin kuin olisi ollut tarpeellista.
