Äkikseltään ajatellen tarkkuuskoneistettuja komponentteja koneenrakennusteollisuudelle valmistavalla JMC Engine Oy:llä sekä levy-yhtiö ja ohjelmapalveluyritys Tuupa Records Oy:llä ei luulisi olevan mitään yhteistä.
Mutta niin vain on. Molempien toimipaikat ovat Ruukin yrityspuistossa. Molempien toimitusjohtajat myös arvioivat, että sijaintipaikkana yrityspuisto on jokseenkin ihanteellinen.
"Paikka on kustannustehokas", Tuupa Recordsin toimitusjohtaja Jussi Isokoski sanoo. "Täältä on myös helppo lähteä sinne, minne ikinä tarvitseekin", saamenkielistä rockia esittävän Tiina Sanilan bändissä kitaristina toimiva Isokoski jatkaa.
"Täällä on hyvä toimia, mutta ei välttämättä sen helpompaa kuin muuallakaan", JMC
Enginen toimitusjohtaja Jukka Karvonen luonnehtii.
Kustannuspeikko
väijyy kaikkialla
"Tuotteemme menevät ympäri maailmaa toimiville yhtiöille. Kun kilpaillaan globaaleilla markkinoilla, taustalla väijyy koko ajan halpamaiden kustannuspeikko", toimitusjohtaja Karvonen huomauttaa.
Jos menestyä tahtoo, yrityksen toimintaympäristön pitää olla pienintä piirtoaan myöten huippukunnossa. Plussaa on se, että kunta tarttuu hanakasti yritysten tarpeisiin eli rakennuttaa yritysten tarvitsemia toimitiloja sekä tarjoaa oheispalveluita, kuten työpaikkaruokalan, sähköliikkeen ja kiinteistönhuollon.
"Tärkeää on sekin, että saatavilla on osaavia ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä", Karvonen sanoo.
Ruukissa ehdot täyttyvät.
Liput vaihtuvat,
elämä jatkuu
Siikajoen rannalle noussut Ruukin yrityspuisto on kautta kolmetoistavuotisen historiansa ajan ollut keskellä isompia ja pienempiä muutoksia. Suhdannevaihteluiden aallokossa yrityksiä ja työpaikkoja on tullut ja mennyt.
Parhaillaankin henkilöstövähennyksistä neuvotellaan Ruukki Group -konserniin kuuluvassa Hirviset Oy:ssä.
Puiston elämää kuvaava esimerkki löytyy alumiinin pinnoitusliiketoiminnasta. Tätä harjoittaa puiston alueella nykyään Maricoat Ruukki Oy, joka osti liiketoiminnan viime vuonna Incap Oyj:ltä. Ennen näitä kahta oman yrityslippunsa ovat samaiseen salkoon hilanneet ainakin JMC Tools, ADC-Solitra ja Solitra.
Yrityspuisto on kehittynyt samaa matkaa maailman kanssa. "Ja vaikka firmojen nimet ja liput vaihtuvat, monelta osin samat ihmiset niissä edelleen työskentelevät", miettii Ruukin yrityspuiston toimitusjohtaja, kunnaninsinööri Tauno Konola.
Alueella on pitkät teolliset perinteet. Kreivi Pietari Brahe aloitti lasin ja saippuan valmistuksessa tarvitun potaskan tuotannon Ruukissa nykyisen yrityspuiston alueella 1672.
Yrityspuisto syntyi sen jälkeen, kun alueella toiminut Ahlström Oy päätti lopettaa lasivillan valmistuksen ja kunnan työttömyys uhkasi pompata pilviin. Mineraalivillan mukana kunnasta oli katoamassa satakunta työpaikkaa ja kunnan työttömyysprosentti alkoi hipoa 25:tä. Tunnelmat kunnassa olivat taatusti yhtä apeat kuin ne ovat olleet tänä keväänä Voikkaalla.
"Valtuusto oli yksimielisesti sillä kannalla, että nyt täytyy ryhtyä toimiin", Konola muistaa.
Kunta yritti saada yrityspuistoon mukaansa myös muita osakkaita, mutta huonolla menestyksellä.
Lopulta kunta päätti ostaa alueen kiinteistöt itselleen ja saneerata ne uuteen käyttöön.
Alueen vanhimmat kiinteistöt ovat viime vuosisadan alusta. Esimerkiksi 1923 valmistunut tiilinen höyryvoimala on nyttemmin saneerattu toimistotiloiksi.
Tätä nykyä puistoyhtiöllä on kolmessa paikassa yhteensä 20 000 neliötä lämmintä tilaa ja 7 000 neliötä kylmää tilaa. Vapaita vuokratiloja ei juuri ole.
"Vuokrausaste taitaa olla 97 prosenttia", Konola arvioi.
Alueella toimii yli 20 yritystä, kun lukuun lasketaan vuokralaiset, niiden alivuokralaiset sekä omissa tiloissaan toimivat. Puiston yritykset työllistävät yhteensä 150-160 työntekijää puiston ja Revonlahden alueella.
Laajennuksia valmistellaan
Tämän hetken tunnelmia Tauno Konola kuvaa odottaviksi.
Alueella on alkamassa JMC Enginen tehdashallin laajennus. Lisätilaa yhtiö saa 700 neliötä.
Maaliskuussa taas valmistui 2 000 neliötä uutta hallitilaa alumiinin ja muovin koneistajalle Maricomp Ruukki Oy:lle. Uudisosaan asennetaan parhaillaan koneita ja laitteita.
Lisäksi puistoon suunnitellaan sijoitettavaksi maaseututaloa, johon yhdistettäisiin muun muassa alan neuvonta ja maatalouslomituspalvelut. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, talo aloittaa vuodenvaihteessa.