"Yrittäjien piirissä leviää varmasti kohtuullisen hyvin juttu siitä, että TE-keskuksessa on tällaisia nimenomaan pk-yrityksille tarjolla olevia palveluita. Pyrimme tietysti koko ajan siihen, että saisimme tietoisuutta lisää", myöntää Kehittämispäällikkö Jouko Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen yrityspalveluosastolta.
Tietoisuuden lisäämispyrkimyksien taustalla voi olettaa olevan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n keväällä julkistama selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä.
Kaiken kaikkiaan 119 yrityksen vastauksiin perustuneessa TE-keskusten, Finnveran, Finpron, Sitran, Suomen Teollisuussijoituksen ja Tekesin toimintaa arvioineessa tutkimuksessa kaikkein heikoimmat arvosanat saivat nimittäin Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella julkisia yrityspalveluja tarjoavat organisaatiot.
"Kyselyyn vastaajia on niin vähän, joten se ei kerro välttämättä koko totuutta. Ainakaan minun korviini ei ole yritystasolta minun korviini tällaista kielteistä palautetta kantautunut. Meidän jäsenkunta on suhteellisen tyytyväistä . Ainahan on joku, joka ei ole saanut hyvää palvelua ja sellainen kello tahtoo kauas kuulua", myöntää EK:n Oulun-toimiston päällikkö Hilkka Jämsä.
"Suomen Yrittäjien tekemässä kyselyssä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus pärjäsi hyvin meidän jäsenkunnan keskuudessa. Toisaalta kun PK-suhdannebarometrin yhteydessä on kysytty, miten yritykset suhtautuvat julkisiin ja yksityisiin yrityspalveluihin, niin yksityiset yrityspalvelut ovat saaneet vähän paremman arvosanan kuin julkiset. Tämä tukisi EK:n selvitystä", pyörittää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Kinnunen.
Palvelut etsinnässä
Sekä Jämsä että Kinnunen luottavat julkisten yrityspalvelujen tasoon, mutta samalla he myöntävät, että yrittäjille voi olla hankala löytää oikean palvelun tarjoajan luo.
Yritykset ovatkin toivoneet palveluntarjoajien jalkautumista firmoihin.
"Olemme tehneet tätä jo pitempään, kun virallisesti valtakunnassa on vasta nyt sanottu, että lähdetään jalkautumaan. Toiminnan lähtökohtana on se, että resurssit ovat rajalliset ja toimintatavan pitää lähteä asiakkuudesta. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin yhdistää rahoitus- ja kehittämispuoli eli kuunnella yrittäjää laajemmalla korvalla kuin vain siltä pohjalta, että myönnetäänkö rahaa vai ei", kuvailee Sarkkinen palvelukulttuurin muutosta.
Kilpailu pitää vireänä
Pasi Kinnunen pitää yrittäjien kannalta hyvänä nykymallia, jossa yrityspalvelujen tarjoajia löytyy sekä yksityisiltä markkinoilta että veronmaksajien kustantamista organisaatioista.
"Kilpailu synnyttää yleensä laatua. Lisäksi uskon viranomaisten puolueettomaan asiantuntijuuteen, eli sitäkin puolta tarvitaan ja tilaa on molemmille", Kinnunen sanoo.
"Asiakaspalaute on meidän tärkein palaute. Mekin toimimme niin, että ostamme asiantuntijapalveluita talon ulkopuolelta. Jos palaute on huonoa, niin palvelun toteuttaja tietää, että markkinavoimat vaikuttavat - emme ole tehneet kenenkään kanssa ainaissopimusta", muistuttaa Sarkkinen palveluiden ostajan ratkaisevasta roolista laadun vaatimisessa.