Yritysneuvonta aiotaan organisoida alusta alkaen asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.
"Meillä on äärimmäisen pirstaleinen yrityspalvelujärjestelmä. Siinä on todella paljon päällekkäisyyksiä. Yrittäjä ei tiedä, mistä hän saa avun", kuvaa lähtötilannetta valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Hän on vetänyt lokakuusta asti Suomen yrityspalveluja uudistavaa työryhmää.
"Me siirrymme organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseen palvelujärjestelmään. Se on aivan radikaali muutos", Paasivirta lupaa.
Uutta rahaa
ei ole luvassa
Uutta rahaa ei ole luvassa, joten uudistus viedään läpi organisoimalla "tiukemmin ja strukturoidummin".
Muutos pakottaa yrityspalveluorganisaatiot toimimaan yhdessä. "TE-keskukset ja muut organisaatiot jalkautetaan asiakaspalveluun."
Edessä on kulttuurimuutos, jota varten tarvitaan uudelleenkoulutettujen ammattilaisten joukko, Paasivirta linjaa kaartaen ja kiemurrellen, sillä palvelukonseptin julkistamistilaisuus on vasta torstaina.
"TE-keskuskonseptiin tarvitaan muutosta", valtiosihteeri arvioi istuttuaan itse aikoinaan keskuksia kaavailleessa työryhmässä.
Vastuulliset ministeriöt yrittivät ehdottaa englantilaista Bisnes Links -mallia, mutta hallitus jyräsi hallintovirastot läpi.
Malleja
sovelletaan
Parhaita käytäntöjä onkin katsastettu Britanniasta ja Hollannista. "Pohjana voidaan käyttää brittien mallia."
Briteillä on käytössä palvelusetelit. Neuvontaa tuotetaan markkinaehtoisesti, on se sitten julkista tai yksityistä.
"Keskeistä on se, että asiakas itse valitsee asiantuntijatahon", Paasivirta sanoo.
Yrityksen kehittämistarpeista voidaan ensin tehdä julkisilla varoilla tilannearvio.
Kun diagnoosi paljastaa esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa aukkoja, yrittäjä saa vaihtoehtoja sisältävän listan palvelun tarjoajista.
Omarahoitusosuuden on määrä "sitouttaa aidosti operaatioon".
Hollannissa taas jaetaan toista vuotta niin sanottuja innovaatioseteleitä, joiden ylin summa voi olla 7 500 euroa.
Kokonaispakettiin kuuluu tosin myös Tekesin kenttää vastaavia toimintoja. Neuvonnan tarvitsijat myös laatukilpailutettiin. Ensi kierroksella tuhannesta tarjokkaasta valittiin vain sata yritystä.
Suomessa palveluseteli tulee kattamaan osan konsulttikustannuksista.
"Summa ei ole välttämättä pieni", Paasivirta lupailee instrumenttia, joka aktivoi kehittämään yritystä.
Rakennerahat
kutistuvat
Yrityspalvelutyöryhmän jäsenistä yli puolet on yritysedustajia. Heidän kuin tuoreiden tutkimustenkin viesti on ollut sama: "Yksinkertaistakaa tämä järjestelmä."
"Ei meillä ole mitään poistolistaa, mutta uudelleenorganisoitavaa kyllä on", Paasivirta rajaa.
Neuvontakentällä temmeltää noin 30 organisaatiota, jotka tarjoavat 200 eri tuotetta 1 200 palvelupisteessä.
Lisäksi käynnissä on tällä hetkellä muutama tuhat rakennerahastohanketta.
Turun kauppakorkeakoulun tekemä kartoitus paljasti kuitenkin selkeästi, ettei TE-keskuksessa tai Finnverassa edes tunneta vahvasti kasvavia yrityksiä, Paasivirta hämmästelee. "Juuri kasvuyritykset luovat työpaikkoja", hän muistuttaa.
Ongelma saattaa johtua myös suuntausvirheestä, Paasivirta epäilee.
Uudet yritykset keskittyvät pitkälti palveluihin, kun taas konsulttikenttä tähtää teknologia- ja teollisuusyrityksiin.
Rakennerahoilla on luotu tuhansien pätkäprojektien järjestelmä, jossa valtavasti aikaa tuhlaantuu seuraavan projektin valmisteluun, valtiosihteeri valittaa. "Kiusallisen paljon menee aikaa nimenomaan hallintobyrokratian eikä asiakkaan hyväksi", Anssi Paasivirta harmittelee.
Tällä hetkellä on 90 prosenttia yritystukihankkeista ja kymmenen prosenttia yritysneuvontapalveluista yhteisrahoitteisia EU:n kanssa. Uusimman arvion mukaan leikkaus veisi rakennerahoista noin kolmanneksen.