Haukipudas luopuu yhteistyöstä Oulun seudun yrityspalveluiden kanssa.
Kunnanhallituksessa tehdyn selkeän äänestyspäätöksen (8-3) mukaan Haukipudas hoitaa jatkossa kunnan elinkeinoelämän yrityspalvelut jollain muulla tavalla kuin osallistumalla seudullisen yrityspalvelukeskuksen toimintaan.
"Olemme maksaneet kuntana yrityspalvelukeskukselle yli 200 000 euroa vuodessa. Kunnanhallituksen jäsenet sekä elinkeinoelämän ja yrittäjien edustajat ovat sitä mieltä, ettei keskuksesta ole löytynyt tälle rahalle vastinetta", perustelee Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vuonna 2000 alkaneen yhteistyön päättämistä.
"Yleinen tyytymättömyys on päätöksen taustalla. Haluamme, että meillä on käytössä sama raha kuin aikaisemmin, mutta haemme sillä nykyistä toimivampaa ratkaisua. Kyse ei ole säästämisestä vaan tehokkaammasta toiminnasta", sanoo Haukiputaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja kunnanhallituksen varajäsen Tuula Kangas (kesk.).
Vallivaaran mukaan kunnan päätös perustui paikallisen elinkeinoelämän selvitykseen siitä, miten yrityspalvelukeskus toimii.
Haukiputaalla on pidetty keskuksen palveluja ensinnäkin jäsentymättöminä ja toiseksi sieltä on kaivattu selkeitä yrittäjille tarjottavat tuotteita.
Palvelukeskuksen raportointia on pidetty myös huonona, koska raportointijärjestelmästä ei ole saatu selkeää kuvaa siitä, mitä rahoilla on tehty.
Haukiputaalla on kaivattu myöskin keskuksen toiminnalle selkeää mittaristoa, jonka avulla olisi säännöllisesti pystytty arvioimaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Kiiminki odottaa
toiminnan kehittämistä
Haukiputaan listaamat puitteet ovat lähes tulkoon samoja, joiden korjaamisen Kiiminki on asettanut vuoden 2007 jälkeisen yhteistyön ehdoksi. Kiimingin kunnanhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle yrityspalvelukeskuksen kanssa tehtävän sopimuksen jatkamista vuodella.
Vuoden 2007 jälkeinen jatko edellyttää sitä, että ensi vuoden aikana keskukselle laaditaan strategia, johon sisältyy muun muassa yrityspalvelukeskuksen palveluiden tuotteistaminen, raportoinnin selkeämpi toteuttamismalli ja toiminnan mittariston asettaminen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Haukiputaan kielteisen ja Kiimingin ehdollisen kannan lisäksi Kempeleessä on päätetty nostaa yrityspalveluyhteistyö uudestaan keskusteluun, jos jotkut seutukunnat erkaantuvat yrityspalvelukeskuksesta.
Vallivaara olisi itse antanut keskukselle Kiimingin tavoin vielä vuoden toimintojen kehittämisaikaa, mutta hänen tekemänsä esitys hävisi äänestyksen selvästi.
"Olemme asiaa puineet jo vuoden verran ja kertoneet omia näkemyksiämme keskukseen päin- Emme ole saaneet sieltä sellaista viestiä, joka olisi saanut meidät vakuuttuneeksi siitä, että he tekevät työtä haukiputaalaisten yrittäjien hyväksi", sanoo voittaneen päätöksen takana kunnanhallituksessa ollut Tuula Kangas.
Vallivaaran mukaan Haukiputaan elinkeinoelämän kritiikkiä on lisännyt myös palvelukeskuksen paisuminen 33 henkilön suuruiseksi projektiorganisaatioksi, jossa vain pieni osa on jäänyt hoitamaan yrittäjien kaipaamaa yritysneuvontaa ja -palvelua.
"Palvelukeskuksen piti alunperin olla 10 henkilön tehokas neuvonta- ja palveluorganisaatio - tehokas kommandoryhmä", Pasi Vallivaara huomauttaa.