Hallitus muutti yritysveroesitystään viime metreillä ja vapautti yrityskauppojen myyntivoitot verosta. Verotuksen painopiste siirtyy voitonjakoon.
Kuurupiilo yritysverotuksesta päättyi, kun hallitus valtiovarainministeri Antti Kalliomäen johdolla julkisti yritysveropakettinsa sisällön. Järjestelmästä tulee niin monimutkainen, että se pakottaa yritykset ankaraan verosuunnitteluun. Suurin yllätys on, että yritysten luovutus- eli myyntivoittojen verotuksesta luovutaan. Samalla luovutaan myös myyntitappioiden vähentämisestä verotuksesta.
Yritykset ovat toivoneet uudistusta pitkään. Sen vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvailla. Noususuhdanteessa yrityskauppoja kannattaa tehdä. Vastaavasti hitaan kasvun aikana eivät yrityskaupat ole aina järkeviä, vaikka tarvetta olisi.
Muita jymy-yllätyksiä hallituksen veropakettiin ei sitten sisältynyt. Tosin hallitus helpotti 70 miljoonalla eurolla perheyritysten omistajia muuttamalla hieman varallisuusveron kohdentumista ja huojentamalla sukupolvenvaihdosten verotusta. Sen sijaan varallisuusveroa ei poistettu, kuten toivottiin, vaan ainoastaan hivenen kevennettiin.
Pääkiistassa hallitus pysyi tiukasti kannassaan: osingot menevät tuplaverolle. Tosin osinkojen verovapaisiin osuuksiin on tehty joitakin tarkistuksia; yrityksistä toiseen maksettavista osingoista ei yleensä peritä veroa. Poikkeuksena ovat pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osingot. Myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden osingoista osa menee verolle. Niiden verotus on kiristymässä melkoisesti, jos eduskunta hyväksyy muutokset.
Veropaketin toinen heikko lenkki on yritysvero- ja pääomaveroprosentin erottaminen toisistaan. Yhteisövero putoaa 29 prosentista 26:een, pääomaverovero laskee prosenttiyksikön 28 prosenttiin. Varallisuusvero supistuu 0,9 prosentista 0,8:een. Täysin verovapaista osingoista luovutaan. Pörssiyhtiöistä saatavista osingoista verovapaasti saa 30 prosenttia, lopuista menee 28 prosentin pääomavero.
Osinkojen verotukseen ehdotetaan yhden vuoden siirtymäaikaa. Tällöin osingoista on veronalaista 70 prosentin sijasta 57 prosenttia. Siirtymäaika on kuitenkin liian lyhyt. Listaamattomista yrityksistä yli 90 000 euron osingon nostavat yrittäjät saavat huojennuksen varallisuusverotuksessa. Se on myönteinen muutos etenkin perhe- ja kasvuyrityksille. Sen sijaan osinkojen ketjuverotus toteutuu sijoitusomaisuudeksi katsottavien osakkeiden osalta.
Hallitus uskoo uudistuksensa tukevan kasvua, investointeja ja yrittäjyyttä. Se pyrkii pitämään kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaisyritykset kotimaassa. Voi olla, että toiveissa petytään. Verokilpailu on jo EU:ssa on niin ankaraa, ettei nyt tehdyillä uudistuksilla yritysten päätä käännetä. Kuvaavaa on, että jos esimerkiksi vakuutusyhtiö omistaa ulkomaisesta yhtiöstä, tämän osingot saa tuoda verovapaasti Suomeen. Näinkö hallitus suosii suomalaista?
Varallisuusveroon ja sijoitusomaisuuden verotukseen on myös tulossa muutoksia. Varallisuusveroprosentin alentaminen 0,1 prosenttiyksiköllä vähentää verotuloja vain 28 miljoonalla eurolla. Veroa maksavien määrä putoaa kolmanneksella, kun verotettavan omaisuuden alarajaa nostetaan 150 000 euroon.
Myös pienten omaisuuksien myyntivoitto muuttuu. Veroa ei enää peritä, jos yhteenlasketut luovutushinnat jäävät verovuonna alle 1 000 euron. Vastaavasti pienet luovutustappiot eivät olisi enää vähennyskelpoisia.
Yllättäen pitkään omistetun omaisuuden myyntivoittojen verotus kiristyy, kun yli kymmenen vuotta omistaman omaisuuden hankintameno-olettama lasketaan 40 prosenttiin nykyisestä 50 prosentista. Mikä järki tässä on? Ilmeisesti perintöomaisuus on joillekin hallituspuolueille kateuden aihe.