"Työpäivä, johon on mahtunut yrityskäynti, on paljon muita valoisampi", sanoo tuore ohjelmajohtaja Markus Sovala kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Hän vahtii sitten vapun yrittäjyyttä tukevien hankkeiden toteutumista. Tavoitteena on kärkisija Euroopassa. Potentiaalia Sovala näkee etenkin osaamista vaativissa vientipalveluissa.
Yrittäjyyden politiikkaohjelman tuore vetäjä vierailee perjantaina Oulussa. "Hemmetti, ei yhtään yrityskäyntiä", hän katsasti alkuviikosta matkaohjelmaansa. Onneksi moinen puute saatiin heti korjattua.
Yrittäjien elämä on yhtä ongelmanratkaisua. Silti he uhkuvat positiivista intoa, kiittää pk- ja etenkin mikroyrittäjien arkeen perehtynyt Sovala. "Homma on sellaista, ettei sitä pysty tekemään, jollei ole uskoa itseensä ja tekemisiin."
Vaikka yritysten väliset erot ovat valtavia, niissä nousevat esiin samat asiat. Kovin huoli koskee kilpajuoksua työvoiman saamiseksi. Yrityskenttä suree aidosti ikääntymistä. "On hyvä merkki, että näistä ollaan jo nyt kiinnostuneita, kun tilanne ei vielä ole niin paha kuin se tulee olemaan 5-10 vuoden päästä."
"Verotuksen keventymisellä on iso merkitys." Esimerkiksi tuki yli 54-vuotiaan matalapalkkaisen työllistämiseksi tarkoittaa noin viidennestä palkasta. Se on kuin lahja vaikkapa kotisiivousyrittäjälle.
Sovalalla on itselläkin ollut onni matkassa, sillä hitaasti etenevä "pitkien listojen hanke" on sitten kevään tuottanut koko joukon hyviä uutisia. Edistystä on luvassa niin yrittäjien sosiaaliturvaan kuin yrityspalveluiden viidakkoonkin. Tulossa on myös yrittäjien eläkejärjestelmän uudistus vuonna 2007. Yrittäjien määräkin on kasvanut hallituskaudella neljä prosenttia.
Yrittäjyys yliopistoon
Erityisesti ohjelmajohtaja aikoo nyt panostaa siihen, että opetusministeriön yrittäjäkasvatuksen linjaukset toteutuvat käytännössä. Niinpä Oulun käynnin aiheenakin on yrittäjäkasvatus: sekä Pohtossa että lääninhallituksessa.
"Kiinnostus yrittäjäksi vähenee koulutustason myötä", Sovala harmittelee. Opintojen lyhentäminen nostaisi mahdollisesti intoa myös yrittäjyyttä kohtaan. Nyt valtaosa korkeakouluopiskelijoista pinkaisee opinahjon läpi ilman, että heidän tarvitsee kuulla sanaakaan yrittäjyydestä.
Putkimiesten ohella yrityksissä on pulaa lvi-alan insinööreistä, Sovala kertoo. "Tarvitaan paremmin ajan tasalla olevaa ammatinvalinnanohjausta."
Neljäsosa ammattioppilaitosten oppilaista keskeyttää. Teknisten korkeakoulujen aloituspaikkoja taas on enemmän kuin pitkän matematiikan kirjoittajia ylioppilaskokeissa, hän listaa vinoutumia.
Potentiaali uinuu
Pienyrityksillä on harvoin varaa irrottaa työntekijää kehittämään firman toimintaa. Paljon riippuu jatkossa kuitenkin juuri siitä, saadaanko palvelualoista kaikki irti, ennen kuin kansainväliset ketjut jyräävät jopa kuntapalveluissa.
"Suomessa on hyvin vähän tietointensiivistä yrityspalvelutoimintaa", Sovala viittaa suureen, uinuvaan potentiaaliin.
Niinpä kun insinööritoimistojen palveluita myydään yli sataan maahan, niin oikeus-, kirjanpito-, tilintarkastus, mainostoimisto-, viestintä- tai liikkeenjohdon konsultointipalvelujen osalta Suomen tarjonta on ilmeisesti toiseksi kehittymättömintä Euroopassa. Portugali roikkuu hännänhuippuna.
Myös maahanmuuttajien energiaa on nyt tarkoitus hyödyntää monipuolisemmin. "Lähtökohtaisesti asenteet ovat myönteiset."
Kuukauden sisällä perustetaan verkosto, johon kerätään maahanmuuttajien kanssa toimivia osapuolia. Sitten haarukoidaan tilannetta ja huolehditaan neuvontamateriaalista oikeilla kielillä. "Englannin lisäksi viro, venäjä, somali, ehkä turkki."