Niin tasa-arvoinen maa kuin Suomi onkin, on meillä yhä linnakkeita, joiden johtoon naisten on vaikea päästä. Kirkko oli pitkään tällainen, mutta nyt tie on aukaistu piispanvirkoja myöten.
Puolustusvoimat lukeutuu samaan sarjaan, joskin nainen on ollut jo puolustusministerinä ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Armeijauran valinneet naiset ovat ylenemisensä alkutaipaleella ja matkaa kenraalikuntaan vielä riittää.
Pisimmälle naiset ovat edenneet valtionhallinnossa. Ministeriöistä ainoastaan valtiovarainministeriön ykköspaikka on heiltä vielä valtaamatta. Muita ministeritehtäviä on suotu jo tavalla, joka alkaa täyttää tasa-arvon vaatimukset. Keskeisessä virkamieskunnassa naiset ovat vielä aliedustettuna.
Viimeisimmäksi perin miehiseksi linnakkeeksi on jäämässä talouselämän huippujohto. Peräti 26 pörssiyhtiön hallitus on vallan ilman naista. Vain yhdessä suuressa yhtiössä, Fortumissa, hallituksessa puhetta johtaa nainen.
Elinkeinoelämä antoi suosituksen naisten valitsemisesta yhtiöiden hallituksiin vuonna 2008. Tämän myötä naisten määrä hallituksissa on kasvanut, mutta on edelleen perin vaatimaton.
Ongelma ei ole toki suomalainen, vaan saman kysymyksen kanssa ollaan tekemisissä kaikkialla. EU on ajanut naiskiintiöitä yrityshallintoon. Tätä Suomen elinkeinoelämän piirissä vastustetaan.
Elinkeinoelämän johdossa on yhä vahvoja voimia, jotka uskovat asian korjaantuvan vapaaehtoisuuden periaatteella. Tämä tie on osoittautunut liian hitaaksi.
Ellei tilannetta saada muutettua, ei jää muuta tietä kuin kiintiöt. Politiikassa ne ovat osoittaneet toimivuutensa.