Pääkirjoitus

Yri­tyk­sil­le uutta tuulta pur­jei­siin

Hallitus antoi yrityksille yllätyssuuret kasvun eväät. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää yritysverotuksessa tämän jälkeen hyvin. Nyt odotellaan yritysten kasvusysäystä.

Rohkea, antelias, työllistävä, oikeudenmukainen. Hallituksen kehysriihi on saanut osakseen poikkeuksellista suitsutusta.

Myönteiseen arvioon onkin syytä, sillä epäilyistä huolimatta sixpack osoitti toimintakuntonsa ja pystyi päätöksiin, joilla Suomi vedetään suosta.

Hallitus piti lupauksensa kasvun edellytysten tukemisesta ja otti ison harppauksen verokilpailussa. Elinkeinoelämän yritysjohtajat ovat kiitelleet vuolaasti yhteisöveron ennakoitua suurempaa alennusta.

Enää ei tarvitse itkeä keskeisiä kilpailijamaita korkeampaa verotusta. Yhteisöveron alennuksen pitäisi nyt kannustaa yrityksiä investointeihin, työllisyyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Yhteisöveron alennus 24,5 prosentista 20 prosenttiin on myös eurooppalaisessa mittakaavassa merkittävä. Vastaavasti osinkoverotus kiristyy ja yritystukia karsitaan.

Kädenojennus yrityksille on merkittävä, sillä yhteisöveron alennus tuo valtion verotuloihin 900 miljoonan euron aukon. Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysten kasvusysäyksen ennakoidaan korvaavan menetykset ainakin puoliksi.

Tässä vaiheessa kääritään hihat ja toivotaan, että kansainvälisen talouden piristyminen heijastuu meille niin, että vientituotteet kelpaavat taas markkinoille.

Kehysriihen nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa veronkiristyksinä ja uusina leikkauksina.

Menoleikkauksilla pyritään taittamaan velkasuhteen kasvu vaalikauden loppupuolella. Hallituksen optimismista huolimatta on epävarmaa, ovatko nämä toimet riittäviä.

Merkittävää on, että hallitus ei nosta arvonlisäveroa, vaikka prosenttiyksikön korotus on nopea keino kerätä miljardi euroa valtion kassaan. Siihen ei nyt tarvinnut turvautua. Haittaverojen nostoa on puolestaan vaikea vastustaa asiaperustein.

Kokonaisuus olisi ollut komeampi, jos työmarkkinajärjestöt olisivat pystyneet tukemaan palkkaratkaisulla hallituksen tavoitteita. Edellytykset eivät tässä vaiheessa kuitenkaan täyttyneet.

Hallituksen kaipaama vakaus voi järkkyä syksyllä, kun liittokohtaiset palkkaneuvottelut alkavat.

Kehysriihessä nimittäin palkansaajan harmaa arki jatkuu.

Pohjois-Suomen osalta voidaan olla tyytyväisiä siihen, että kuljetustuki säilyy, liikennepoliittisessa selonteossa mainitut hankkeet käynnistetään ja kaivannaisteollisuuteen liittyvään tutkimustoimintaan ja osaamiseen panostetaan.

Erityisen hyvä uutinen on, että käytännössä toisen asteen aloituspaikkojen leikkaus peruuntuu.

Hallituksen toimintakykyä epäilleet joutuivat pettymään. Hajotusvaaleja ei ole tulossa, sillä päähallituspuolueiden välillä on taas uutta hehkua, kun kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia saatiin puskettua eteenpäin.

Kehysriihen koettelemuksesta selviäminen merkitsee sitä, että hallitus istuu kauden loppuun. Talouslinjausten jälkeen vuorossa on kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toteuttaminen.