Oulu Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Suomessa runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Teollisuuden työntekijöillä sairauspoissaolot olivat alimmillaan viimeksi 1990-luvun alun lamavuosina, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen.
Myös kuntasektorilla tilanne on kulkenut samaa rataa, arvioi Työterveyslaitoksen tutkimusprosessori Jussi Vahtera.
Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaoloja aiheutuu etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksista, ja mielenterveyden häiriöt ovat toinen merkittävä selittäjä.
Työyhteisöille sairauspoissaolot tarkoittavat muun muassa merkittävää kustannustekijää. "Varovaisen arvion mukaan yksityissektorille eli yrityksille koituu tänä vuonna noin 700 miljoonan euron nettomääräiset kustannukset sairausajan palkoista, mikä tarkoittaa noin puoltatoista prosenttia palkkasummasta", Saukkonen laskeskelee.
"Mutta todellisuudessa kustannukset ovat paljon suuremmat. Välillisiä kustannuksia tulee esimerkiksi sijaisten palkkaamisesta", hän lisää.
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi ei ole yhtä viisastenkiveä. "Tarvitaan selkeitä ohjelmia ja monenlaisia toimenpiteitä", EK:n Saukkonen sanoo.
"Huomiota kannattaisi kiinnittää työelämän laatutekijöihin kuten johtamiseen ja työn sisällön kehittämiseen. Niinkään ei pidä kannustaa siihen, että raahaudutaan sairaanakin töihin", tutkimusprofessori Vahtera painottaa.
Hän muistuttaa tutkimusnäyttöä olevan siitä, että sairaana työssä sinnittely lisää puolikuntoisen työntekijän riskiä altistua entistä vakavammille, kuten sydänperäisille vaivoille.
