Yritysten luontojalanjäljen laskemiseen on kehitetty uusi työkalu. Avoimen tietokannan ja siihen liittyvän oppaan ovat julkaisseet Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra.
Toiveena on, että jatkossa yritykset laskisivat oman luontojalanjälkensä ja pyrkisivät pienentämään sitä. Malli auttaa tunnistamaan suurimmat vaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta sanoi mediatilaisuudessa, että yrityksillä on erittäin merkittävä rooli luonnolle kielteisten tai myönteisten vaikutusten aiheuttajana. Hän huomautti, että yhteiskunnan nykyisenkaltainen arkinen toiminta johtaa jatkuvaan luonnon tilan heikkenemiseen.
– Vaikka me tekisimme erittäin merkittäviä luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia, suojelutoimia tai ennallistamistoimia, jollemme puutu tähän heikkenemiseen, emme koskaan saa pysäytettyä luonnon monimuotoisuuden hupenemista.
Kotiaho totesi, että kyse on suuresta asiasta.
– Ilman toimivia ekosysteemejä meillä ei ole elämää tällä pallolla eikä koko universumissa.
S-ryhmän jalanjälki pääosin elintarvikkeista
Laskentamalli on kehitetty S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta. S-ryhmän jalanjälkeen ovat vaikuttaneet kaupparyhmä itse, sen arvoketjun toimijat sekä kuluttajat.
S-ryhmän vuoden 2023 jalanjälki kertoo, että jos sen aiheuttama haitta jatkuu samanlaisena, on noin 153 lajia riskissä hävitä.
Tästä jalanjäljestä noin kolme neljäsosaa muodostui ruoasta ja juomasta. Elintarvikkeiden jälkeä aiheuttivat eniten erilaiset liha- ja maitotuotteet sekä esimerkiksi kahvi ja suklaa. Elintarvikkeiden tuotannon ja niiden tuotantopanosten luontohaitta kohdistui suurimmaksi osaksi muualle kuin Suomeen.
S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sanoi tilaisuudessa, että yritysten on syytä edetä luonnon monimuotoisuuden suhteen nyt vauhdikkaammin kuin kansainvälisillä tai poliittisilla agendoilla tällä hetkellä tehdään.
– Meillä ei ole tarvetta eikä syytä jäädä odottamaan, hän sanoi.
– Tämä luontojalanjäljen laskenta on meillekin osoittanut sen, että me olemme tehneet ihan relevantteja toimenpiteitä, vaikka meillä kaikkea tietoa ei ole ollutkaan olemassa. Mutta nyt tämä parantaa meidän mahdollisuuttamme fokusoida ja priorisoida niihin oikeisiin paikkoihin.
Seuraavaksi haittamaksu tai luontovero?
Kotiaho sanoi, että läheskään kaikki yritykset eivät suinkaan ota luonnon turvaamista agendalleen oma-aloitteisesti.
– Niitä kiinnostavat muut asiat kuin kestävyys.
Siksi Kotiaho toivoo asian suhteen sääntelyä. Hän sanoi, että Suomen kontekstissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sen selvittämistä, miten yritysten kirjanpitoa ja talousraportointia koskevat velvoitteet voitaisiin laajentaa koskemaan myös yritysten arvoketjujen ja paikallisen toiminnan aiheuttamia hiili- ja luontojalanjälkiä.
Kotiahon mukaan sitä seuraava askel voisi olla esimerkiksi tähän kirjanpitoon perustuva haittamaksu tai luontovero.
Hän katsoo, että Suomeen tarvitaan luontolaki, joka varmistaisi ihmisen ja muun luonnon yhteisen hyvinvoinnin. Sillä ohjattaisiin yritysten toimintaa.
– Ihmisen hyvinvointi on täysin riippuvaista muusta elollisesta luonnosta. Ja ihminen on osa luontoa.
