Suomalaisilla yrityksillä on ollut vuosikaudet käytössään Keskuskauppakamarin jakamat lahjonnanvastaiset periaatteet ja niiden soveltamisohjeet, jotka on laatinut kansainvälinen korruption vastainen järjestö Transparency International. Niiden mukaan yrityksen on julkistettava kaikki poliittiseen toimintaan annettu tuki.
Transparency-järjestön suositukset perustuvat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Pentti Mäkisen mukaan kansainväliseen tarpeeseen. Joissakin maissa lapsenkengissään olevaa demokratiaa on syytä tukea.
Transparency Suomen varapuheenjohtajana toimiva Mäkinen myöntää, että joulukuussa 2003 suomeksi julkaistu suositus ei ole välttämättä saavuttanut kaikkia yrityksiä, eikä toimintakulttuureja ole kaikilta osin muutettu.
"Ei tämä ole juurtunut meille kovin hyvin viime vuosien aikana ennen kuin nyt julkinen keskustelu ryöpsäytti asian näkyviin", sanoo Mäkinen.
Suositukset olivat siis yritysten käytössä hyvissä ajoin ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja. Keskustelu yritysten antamista tuista käynnistyi toukokuussa 2008 keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin lausunnosta. Kalli kertoi tuolloin, ettei ole ilmoittanut saamansa tuen lähteitä lain vaatimalla tavalla, koska rikkomuksesta ei rangaistakaan.
Keskuskauppakamarin suositus yrityksille on elinkeinoelämän itsesääntelyä, joka menee lakia pidemmälle. Mikään seuraamusta suosituksen noudattamatta jättämisellä ei ole.
"Kun ajoissa kertoo, niin jälkikäteen ei joudu selittelemään, miksi on jätetty ilmoittamatta. Suositukset pyrkivät osoittamaan sellaisen kansainvälisen tai muun hyvän menettelytavan, jolla yritys voi etukäteen varautua siihen, että ei joudu selittelemään", Mäkinen sanoo.
Enemmän kansallinen ongelma
Mäkisen mielestä toista vuotta käynnissä ollut vaalirahakeskustelu ei vaikuttanut vielä viime syksynä kerrottuun Suomen putoamiseen Transparency Internationalin vähiten korruptoituneiden maiden listan kärkisijalta viidenneksi. Uudet luvut julkaistaan näillä näkyminen lokakuussa.
Mäkinen muistuttaa, että kesäkuussa julkaistussa maailmanlaajuisessa mielipidemittauksessa Suomi poikkeaa monista muista maista siinä, että korruptoituneimmaksi toimijaksi nähtiin poliittiset puolueet, eikä esimerkiksi liike-elämä kuten Tanskassa ja Norjassa.
"Suurin ongelma meillä on sisäisesti eli kansalaisten luottamus toimintatapoihin on rapautunut", Mäkinen arvioi.
Kärkisijalle ei palata julkilausumilla
Mäkisen mielestä on syytä pyrkiä myös vähiten korruptoineiden maiden listan kärkisijalle, mutta se ei käy pelkillä julkilausumilla.
"Se on hyvin laaja yhteiskuntaan menevä asennekysymys. Pitää ymmärtää, että se on yhteiskunnallinen ongelma, joka saattaa hyvin pitkälle syöpyä meidän toimintaamme", Mäkinen huomauttaa.
Sijoituksen putoaminen korruptiolistalla voi Mäkisen mielestä aiheuttaa jatkossa päänvaivaa. Suomi on ollut mallimaa, jolta on kysytty salaisia keinoja hyvään tulokseen.
"Olemme viitanneet siihen, että meillä on hyvä demokraattinen poliittinen järjestelmä, avoin päätöksenteko, kansalaisoikeudet, kriittinen media ja avoimuus yhteiskunnassa. Näiltä osin on varmasti hieman vaikeampi kertoa, että kaikki asiat ovat meillä niin hyvällä tavalla kuin olemme uskotelleet", Mäkinen uskoo.