Teollisuuden ja Työnantajain TT:n hallituksen tuore puheenjohtaja, Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Juha Rantanen lähettää jämäkät terveiset maanantaina alkaviin budjettineuvotteluihin: Hallituksen pitää omalta osaltaan huolehtia suomalaisyritysten kilpailukyvystä.
"Yritysverotuksessa keskeinen tavoitteemme on, että yritysverokanta pitää laskea nykyisestä 29 prosentista takaisin 25 prosenttiin, missä se oli 90-luvun puolivälissä. Euroopassa on menossa eri maiden välillä verokilpailu ja Suomi on jäämässä yksinäiseksi korkean verotuksen saarekkeeksi kokonaisveroasteeltaan. Jos mitään ei tehdä, yritykset voivat äänestää jaloillaan", varoittaa Rantanen.
Hän muistuttaa, että Suomen eteläisessä naapurimaassa Virossa veroa maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun yrityksestä otetaan voittoa ulos.
"Viron houkuttelevuus on todellinen uhka. Yritykset luonnollisesti pyrkivät toimimaan siellä, missä verotus on edullisinta. Jos vielä maantiede auttaa ja osaavaa henkilöstöä löytyy kuten Virosta, niin vielä parempi."
Ruotsi on jo laskenut yritysjärjestelyiden verotustaan Suomea selvästi alemmalle tasolle. "Suomi on nyt aika pahassa raossa. Meidän on pakko laskea veroja."
TT vastustaa osinkotulojen yhdenkertaisesta verotuksesta luopumista.
"Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on toiminut oikein hyvin, miksi pitäisi palata osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen. Osinkotulojen yhdenkertainen verotus on tukenut yritysten oman pääoman hankintaa ja omavaraisuusasteen nousua. Samalla on tuettu kansalaisten osakesäästämistä", muistuttaa Rantanen.
Palkkaverotusta pitäisi myös alentaa kautta linjan. Siitä Rantanen ei kuitenkaan lähde esittämään prosentteja tai euromääriä.
"Suunta on kuitenkin selvä, niitä pitää alentaa ja erityisesti tässä epävarmassa taloustilanteessa. Suomen hyvinvointi riippuu täällä tehdystä työstä ja työn tekemisen pitää olla houkuttelevaa."
TT ajaa kovasti sitä, että ylin marginaalivero laskettaisiin 50 prosenttiin.
Rantanen painottaa Suomen oman kulutuksen tärkeyttä nykyisessä taloustilanteessa. "Kun kansalaisten tilipussiin jää enemmän euroja, tulee lisää ostovoimaa. Silloin kansantalouden pyörät pyörivät ja työttömyys ei lähde kasvuun."
Teollisuudessa on menossa jo kolmas hyvin hitaan kasvun vuosi. "Olemme yrittäneet sopeutua ja sopeutua. Kasvua ei ole ja kilpailu maailmalla kiristyy koko ajan. Riski on suuri, että tulee uusi aalto työvoiman vähentämiseksi, kun tilauksia ei ole riittävästi", Rantanen varoittaa.
Työttömyyskokous
ei sytytä Etelärantaa
Rantanen suhtautuu varauksin STTK:n johtajan Matti Hynysen esittämään työllisyyden kriisikokoukseen, jossa työntekijöiden ja työnantajain johto yhdessä hallituksen kanssa etsisi ratkaisua uhkaavaan työttömyyden kasvuun.
"Tiedossani ei ole, että sellaista kokousta puuhattaisiin laajasti. Pitää ensin kysyä, mitä sellaisesta kokouksesta olisi apua."
Hän painottaa, että kokousten sijaan työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia työn kiinnostavuuden lisäämiseksi
"Verotuksen lisäksi tarvitaan lisää tutkimus- ja tuotekehitysrahaa, joiden lisäyksestä valtio on viime vuosina laistanut sekä rahaa koulutukseen. Meidän pitää kehittää ja tuottaa uutta tuotantoa kilpailukykyisesti, jotta me selviämme pitkällä tähtäimellä."
Suomessa tarvitaan nyt Rantasen mukaan erityisen kovasti luottamuksen lujittamista tulevaisuuteen ja rohkeita ratkaisuja.
"Maailmalla talous näyttää synkältä. Kasvun merkkejä ei näy ja nyt puhun Ahlstromin edustajana. Yhdysvaltain teollisuudessa on vielä paljon käyttämätöntä kapasiteettia, sitä jota rakennettiin liikaa 1990-luvun loppuvuosina. Kun uutta kapasiteettia ei tarvita, ei investoida, ei tarvita tuontia ja kysyntä kaikkialla läntisessä maailmassa on hyvin heikkoa. Siitä se noidankehä lähtee."
Rantasen mukaan ainoat myönteiset taloussignaalit tulevat Kiinasta ja Venäjältä.
Elvytystä
ei tarvita
Rantanen sanoo, että hän ei usko enää vanhamalliseen talouden elvyttämiseen eli julkisten liikenneväylä- ja rakennushankkeiden käynnistämiseen.
"Jotakin siltäkin suunnalta saattaa löytyä, esimerkiksi tieverkossa on vielä paljon kehittämistä. Uskon, että valtion lisäraha tutkimukseen ja tuotekehitykseen tuottaa kestävämmän lopputuloksen kuin hätäisesti päätetyt työllisyysinvestoinnit."
Jos Ruotsi päättää syyskuun puolivälin kansanäänestyksessä jäädä EU:n talous- ja rahaliiton Emun ulkopuolelle, tuleeko naapurista uusi uhka Suomen teollisuuden kilpailukyvylle?
"Kielteisellä päätöksellä ei välttämättä ole kovin suuria vaikutuksia Suomen talouteen. Kielteinen päätös voi heiluttaa kruunun arvoa eli se ei rohkaise sijoittamaan Ruotsiin. Jos kruunu heikkenee, näkyy se korkeampina korkoina ja kiihtyvänä inflaationa. Ne söisivät nopeasti Ruotsin mahdollisen hyödyn heikosta kruunusta", päättelee Rantanen.