Oulainen "Suomessa kunnan asema palvelujen järjestäjänä on erittäin vahva, eikä kilpailuttamista vaadita. Tanskassa sen sijaan yritykset voivat haastaa kunnan kilpailuun palvelun tuottamisessa", Suomen kuntaliiton kehittämispäällikkö Tuomo Karjalainen kertoo.
Kunta joutuu siis tarkastelemaan kulujaan ja selvittämään, tuottaako se itse palvelun edullisemmin. Yrittäjän tarjousta ei ole silti pakko hyväksyä. "Tästä mielenkiintoisesta vaihtoehdosta kannattaisi mielestäni meilläkin keskustella" Karjalainen ehdotti ystävyyskuntakonferenssissa Oulaisissa perjantaina.
Kunta ei vastaa pelkästään palveluista asukkaille, vaan myös alueen kehittymisestä, elinkeinoelämän edellytysten luomisesta ja monipuolisista koulutuspalveluista.
"Elinkeinojen tukeminen ja elinkeinopolitiikan keinojen valinta ovat tulevaisuudessa kunnille välttämättömiä tehtäviä. Koulutuksessa ja elinkeinoelämän edistämisessä tarvitaan ylikunnallista yhteistyötä."
Pienillä isoja panostuksia
Huoli työpaikoista ja työllisyydestä, ja sitä kautta verotuloista ja palveluiden säilymisestä, on Karjalaisen mukaan saanut kunnat liikkeelle. Vaikka elinkeinotoimi ja työllisyysasioiden hoitaminen kuuluvat kuntien vapaaehtoiseen toimintaan, ollaan erityisesti Pohjois-Suomen kunnissa valmiita panostamaan uusien yritysten takauksiin ja toimitiloihin rahaa.
Pienemmissä kunnissa keinovalikoima on laajempi, ja kunnan panostus yrityselämään saattaa olla resursseihin verrattuna huomattavasti suurempi kuin isoissa kaupungeissa. "Työpaikkojen, verotulojen ja väestön säilymisen kannalta katsottuna yrityksiin panostaminen on ehdottoman perusteltua", Karjalainen uskoo.
Kuntien elinkeinopoliittiset keinot ja tavat vaihtelevat. Esimerkiksi siinä on eroja, kuinka suurelle riskitasolle kunnassa ollaan valmiita menemään yritystoiminnan tukemisessa. Useissa kunnissa rakennetaan yhä paljon toimitiloja, joihin on sidottu huomattavan paljon rahaa.
"Kun riskitaso nousee, liikutaan järkevyyden rajamailla. Jokainen kunta kuitenkin ratkaisee asian itse, ja näin pitää ollakin. Monta kertaa kuntien ja yritysten yhteistyöllä on mahdollistettu uusien työpaikkojen syntyminen."
Karjalaisen arvion mukaan ollaan menossa siihen suuntaan, että etusijalle nousevat muut kuin kunnille raskaat ja rahallista panostusta vaativat elinkeinoelämän tukikeinot. Osaamisen kehittäminen valtaa alaa ja seudullistuminen alkaa olla välttämättömyys.
"Yritysten tarpeet vaihtelevat, mutta vähintäänkin ohjausta ja neuvontaa tulisi olla saatavilla - jos ei omasta kunnasta, niin ainakin lähialueelta."
Karjalainen näkee, että kunnilla on edelleen haastetta vastata yrityselämän kehittämistarpeisiin ja jatkaa kuntien sekä yritysten välistä yhteistyökulttuurin edistämistä. Erityisen tärkeänä hän pitää yrittäjyyttä arvostavan ilmapiirin tukemista.
"Yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri on tärkeä, jotta kuntiin saataisiin uusia yrittäjiä ja työpaikkoja."