Elinkeinoelämä vastustaa ryhmäkanteen tuloa suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Parhaillaan ryhmäkanteeseen liittyviä asioita selvitetään työryhmässä, jonka on määrä kertoa selvitystyönsä tuloksista tammikuun lopulla. Työryhmä ei anna lakiesitystä.
Ryhmäkannetta on tuloksetta ajettu Suomeen aiemminkin, jo 1990-luvulla.
Osastopäällikkö Leena Linnainmaa keskuskauppakamarista on mukana työryhmässä. Hänen mukaansa elinkeinoelämä vastustaa ryhmäkanteen tuloa. Elinkeinoelämän edustajat ovat työryhmässä vähemmistönä.
Kuluttajaliike -ja järjestöt kannattavat ryhmäkannetta. Esimerkiksi Suomen Kuluttajaliitto vaatii ryhmäkanteen käyttöönottoa. Suomeen soveltuu liiton mukaan malli, jossa kansalaiset voivat saada oikeudenmukaisen vahingonkorvauksen muun muassa kuluttajakauppaan ja ympäristövahinkoihin liittyvissä korvausriidoissa. Sellaisia ovat esimerkiksi korvausvaatimus viallisesta pesukoneesta, peruuntuneesta lentomatkasta, maaperän saastumisesta tai sähköyhtiön laskuttamista ylisuurista siirtohinnoista.
Ruotsissa ollut
käytössä kaksi vuotta
Linnainmaa sanoo, että ryhmäkanne aiheuttaa vahinkoa elinkeinoelämälle ja kulujen nousua. "Useinhan ryhmäkanteella ei edes haeta tuomiota, vaan valitaan hyvävarainen yritys, joka haluaa suojella mainettaan. Yritys yritetään painostaa sopimukseen."
Ruotsissa ryhmäkanne on ollut mahdollinen vuoden 2003 alusta saakka. Muualla Euroopassa sitä ei voi käyttää.
"Ruotsissa alkaa nousta esiin ongelmia. Kyllä meilläkin olisi aika outoa, jos julkisia palveluita aletaan haastaa oikeuteen junien myöhästymisestä", Linnainmaa sanoo.
Ruotsissa on hänen mukaansa nähty, että asianajotoimistot vievät asioita julkisuuteen.
"Pitäisi ensin olla tyytymätön kuluttaja eikä tyytymätön asianajotoimisto", Linnainmaa sanoo.
Tuotannollisia yrityksiä mietityttää
Asianajaja, varatuomari Juha Ryynänen oululaisesta Asianajotalo Interlex Oy:stä kertoo, että nimenomaan tuotannollisen puolen yritykset ovat olleet kiinnostuneita ja kyselleet vaikutuksista. "Yhdysvaltain uutisia seurataan. Hurjimmillaan ryhmäkanne on siellä johtanut konkursseihin ja yrityssaneerauksiin", Ryynänen sanoo.
Hänen mukaansa tuotannollisten yritysten kannattaa miettiä vakuutusturvaansa oikeudenkäyntikuluja ajatellen, jos ryhmäkanne tulee käyttöön.
Ryynänen ymmärtää sinänsä hyvin, että ryhmäkanneasiasta puhutaan. Riita-asiat käydään nykyään ensin läpi kirjallisesti, sitten ne valmistellaan suullisesti ja sitten ne käsitellään pääkäsittelyssä suullisesti.
Merkittävimmät jutut menevät hovioikeuteen, jossa ne taas käsitellään suullisesti ja kirjallisesti.
Moninkertainen asian käsittely maksaa. Nyt pitää olla oikeudenkäynnissä 10 000-20 000 euron suuruinen rahasumma kyseessä, että asiaa kannattaa ryhtyä ajamaan.
Ryynäsen mukaan pitäisi olla käytettävissä oikeuskoneisto, joka käsittelisi asiat edullisemmin. "Oikeudenkäynnin kynnys on noussut niin korkealle, että paineita on tulossa sen suuntaan, että jotakin on tehtävä. Onko ryhmäkanne siihen ratkaisu, siitä voi keskustella."
"Ei olisi pahitteeksi odottaa"
Ryynäsen mukaan suomalainen oikeuskäytäntö ei suoraan sovi yhteen ryhmäkanteen kanssa. USA:ssa osapuolet pääsääntöisesti vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Suomessa hävinnyt maksaa voittaneen kulut.
USA:ssa vahingonkorvauksissa on rangaistuksellinen osuus, kun taas Suomessa on käytäntö, että vahingonkorvaus korvaa vahingot, mutta sillä ei voi rikastua.
"Ruotsi on hyvä esimerkki. Ei varmaan olisi pahitteeksi odottaa vaikka kolme vuotta, mitä siellä tapahtuu. Jos ryhmäkanne tulee, sitä on hankala kelata taaksepäin", varatuomari Juha Ryynänen pohtii.