Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat sopeutuneet kvartaaliajan vaatimuksiin. Enää ei toimenpiteiden toteuttamisessa aikailla yhtään, jos tulos hiukankin notkahtaa. Iskut ottaa lujimmin vastaan henkilöstö. Osinkoja maksetaan jopa enemmän kuin viime keväänä.
Suomen 30 suurimman pörssiyhtiön yhteenlasketusta liikevaihdosta hävisi viime vuonna melkein viidennes. Metalli- ja konepajateollisuudessa lukemat olivat vieläkin hurjempia. Rautaruukin ja Outokummun liikevaihdoista suli puolet, kertoo Balance Consultingin tekemä selvitys (Kaleva 20.2.).
Liikevaihdon noin rajun laskun perusteella olisi voinut odottaa muutamaa näyttävää konkurssia. Tai ainakin sijoittajien joukkopakoa ja pörssiarvojen hallitsematonta putoamista.
Toisin kävi. Kassaan virtasi rahaa, hyvien vuosien vankistamat taseet ottivat iskut vastaan ja 30 suurimman ennustetaan jakavan osinkoja tänä keväänä 7,6 miljardia euroa. Yritysten markkina-arvot pörssikursseilla mitaten nousivat vuodessa 17 prosenttia. Kun luvuista putsaa pois Nokian, jonka markkina-arvo laski viidenneksen, joukkoon mahtui jopa 90 prosenttia arvoaan nostaneita yrityksiä.
Vaikka vuosi 2009 oli kaikilla mittareilla historiallisen huono, ei yritysten tila ole lähelläkään sitä, mikä se oli 1990-luvun lamassa.
Pahimmat iskut otti vastaan työllisyys. Pörssiyhtiöistä hävisi noin 25?000 työpaikkaa eli noin viisi prosenttia työvoimasta. Luku on sikäli ikävä, että osa työpaikoista on iäksi mennyttä. Työpaikkoja siirrettiin halvempien tuotantokustannusten maihin, joista ne eivät Suomeen palaa koskaan.
Kilpailukyvystä huolehtimisesta on tullut suomalaisen talous- ja teollisuuspolitiikan kulmakivi. Se tarkoittaa jatkuvaa keskittymistä tuottavuuden parantamiseen, yhtä lailla julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Toinen ikävä seikka Balance Consultingin tekemässä selvityksessä on se, että yritysten investointiaikeet ovat edelleen vähäiset. Investoinnit kuitenkin osaltaan heijastavat yritysten tulevaisuudenuskoa, ja kansantalous, joka ei investoi, ei liioin voi kasvaakaan.
Investointien suhteen maanantai toi hiukan toivoa ainakin pohjoiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pyhäjoen Hanhikiven maakuntakaavan selvällä enemmistöllä. Kaava mahdollistaa ydinvoiman rakentamisen. Pyhäjoki on vahvasti ehdolla voimalan sijaintipaikaksi, jos Fennovoima saa rakentamisluvan.
Ydinvoimalapäätöksellä, rakennettiinpa se sitten Pyhäjoelle tai jonnekin muualle Suomeen, on suuri merkitys maan teolliselle tulevaisuudelle. Investointi itsessään on huikean kokoinen. Samalla se on vahva signaali siitä, että Suomi kykenee tuottamaan riittävästi energiaa. Luultavasti moni muukin investointi lähtee liikkeelle voimalapäätöksen myötä.
Ydinvoimasta käydään takuulla kiivas keskustelu. Vastustajien mukaan, aivan oikein, ydinvoimaan liittyy hyvin paljon vakavia kysymysmerkkejä. Vähäisin ei suinkaan ole ydinjätteen varastointi tai laitoksen lähiseudun mahdollinen altistuminen säteilylle. Pelon aiheet ovat todellisia.
Pitäisi kuitenkin ymmärtää se, että hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii myös suuria energiantuotantoon liittyviä päätöksiä. Ei ydinvoima kaikkia Suomen talousongelmia ratkaise, se on selvä. Mutta sen avulla tänne saatettaisiin saada jäämään paljon sellaisia työpaikkoja, jotka muuten uhkaavat lähteä.