Sairaan lapsen hoitoapua pidetään tarpeellisena palveluna yli kolmanneksessa suomalaisista työpaikoista, selviää Työterveyslaitoksen teettämästä kyselystä. Työnantaja järjestää sairaalle lapselle hoitajan vain kuudessa prosentissa kyselyyn osallistuneista työpaikoista.
– Näihin palveluihin suhtautuminen on kaksijakoista, toteaa Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner.
– Jotkut eivät pidä ajatuksesta, että sairas lapsi jätetään kotiin ilman vanhempaa, tai näkevät tässä vain työnantajan painostuksen olla enemmän käytettävissä töissä.
Oleellista on vapaaehtoisuus. Kiireisessä arjessa tai tukiverkostojen puuttuessa palvelut voivat helpottaa äidin tai isän elämää.
Lastenhoitopalvelu on käytössä esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Yliopistosairaala tarjoaa työnantajana sitä vaihtoehdoksi tilapäiselle hoitovapaalle. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti KYS kustantaa kotiin Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta hankitun hoitajan, jotta äiti tai isä voi halutessaan tulla töihin.
Työnantajalle ei aina lisäkuluja
Työ ja perhe-elämä -ohjelman kyselyyn työpaikoilla käytössä olevista perheystävällistä käytännöistä vastasi reilut 2 000 työsuojelupäällikköä ja -valtuutettua. Toppinen-Tannerin mukaan sairaan lapsen hoitopalvelulle koettiin olevan tarjotuista vaihtoehdoista eniten tarvetta.
Toinen hyväksi koettu helpotus arkeen on mahdollisuus ostaa ruokaa kotipakettiin henkilöstöravintolasta.
– Aterioiden ostaminen ruokalasta oli mahdollista jo joka viidennellä työpaikalla.
Työterveyslaitoksella on ideoitu uudenlaisia palveluita, joilla työpaikasta voisi tehdä perheystävällisemmän. Niiden ei välttämättä tarvitse olla työnantajan maksamia.
– Olisi hienoa, jos yritys voisi välittää vaikkapa siivousta, lastenhoitoa ja kaupassa käymistä, vaikkei maksaisikaan sitä. Riittäisi, jos apua voisi varata helposti intrasta. Voisin itsekin käyttää tällaista palvelua, Toppinen-Tanner sanoo.