Yrityksiin kohdistuvat rikokset ja väärinkäytökset ovat kasvussa. Yli kolmannes yrityksistä arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana. Lukumäärät selviävät Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä, johon vastasi yli 460 eri toimialojen yritystä ympäri Suomea.
Keskuskauppakamarin asiamies Kaisa Saario sanoo, että yritysrikosten määrästä ei Suomessa kuitenkaan ole luotettavaa tietoa, koska yrityksillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta ilmoittaa niihin kohdistuneista rötöksistä viranomaisille.
Saario korostaa, että suuriin yrityksiin kohdistuu nykyään yhä enemmän rikoksia. Kyselyyn vastanneista suurista, yli 250 henkilön firmoista, jopa neljä kymmenestä arvioi, että rikosten määrä on lisääntynyt.
Yrityksistä kuitenkin vain puolet antaa turvallisuuskoulutusta työntekijöilleen. Lisäksi liiallinen avoimuus lisää riskejä, ja vain harva työnantaja selvittää palkattavan työntekijän taustan huolellisesti. Saarion mukaan taustaselvityksillä voitaisiin merkittävästi vähentää turvallisuusriskejä.
Joka kymmenes vakoilun uhri
Myös tietoturvan loukkaukset ovat yrityksissä yleisiä. Yli puolet kyselyyn vastanneista firmoista koki, että niiden tietoturvaa oli loukattu kolmen viime vuoden aikana. Jopa joka toisen suuren firman tietoverkkoon oli yritetty murtautua.
Keskuskauppakamarin johtajan Pentti Mäkisen mukaan Suomessa ei ole vielä edes mielletty kaikkia uhkia.
"Täällä eletään vielä vähän kuin lintukodossa. Moni ei ole ajatellut esimerkiksi terrorismiakaan."
Joka kymmenes vastaajayrityksistä kertoi joutuneensa vakoilun kohteeksi. Yleisintä luvaton urkkiminen oli palvelualalla. Todellisuus voi olla kuitenkin vielä karumpi, koska vain harva tekee yrityssalaisuuden loukkauksesta rikosilmoituksen. Vuodessa tutkintapyyntöjä tehdään nelisenkymmentä. Oikeuteen asti johtaa vain noin kymmenen tapausta.
Mäkinen arvioi, että urkinta maksaa yrityksille vuosittain pahimmillaan jopa miljardeja, koska varautuminen vakoiluun pakottaa firmat panostamaan turvallisuuteensa.
"Rikolliset ovat dynaamisia ja keksivät koko ajan uusia keinoja. Suomessa ollaan liian huolettomia, ja yritysten ja viranomaisten yhteistyössä olisikin parantamisen varaa", Mäkinen perää.