Puolan Katowicessa on käynnissä YK:n ilmastokokouksen viimeiset päivät. Lähtökohdat kokoukselle eivät ole olleet hyvät.
Pariisin ilmastokokouksessa kolme vuotta sitten lähes kahden sadan maan hallitukset sopivat pitävänsä maapallon keskimääräisen lämpötilan nousun alle 2 asteessa. Sitoutuminen oli poikkeuksellisen laajaa, mutta valitettavasti ei kuitenkaan aidosti sitovaa. Lyhyen tähtäimen tulokset eivät ole olleet hyviä. Tänä vuonna päästöjen arvioidaan edelleen kasvavan.
Lisäksi eri maiden yhtenäisyys tavoitteen suhteen on heikentynyt. Näkyvimmän irtautumisen on tehnyt Yhdysvallat, jossa nykyinen hallinto ei ole enää sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.
Kokonaiskuva näyttää siis varsin synkältä. Poliittisesti ilmastonmuutoksen vastainen ryhmittymä murenee ja lyhyen tähtäimen tulokset päästöjen vähentämisestä ovat epäonnistuneet. Samaan aikaan luemme entistä enemmän poikkeuksellisista sääilmiöistä.
Taustalla tapahtuu kuitenkin muutakin. Etenkin Euroopassa yritykset ja sijoittajat ovat ottaneet ilmastonmuutoksen vastaisen työn tosissaan.
USA:ssakin tilanne on monipuolisempi kuin mitä pelkät presidentin hallintoon liittyvät uutiset antavat ymmärtää.
Moni osavaltio ja kaupunki ajaa päästöjä vähentävää politiikka riippumatta presidentin hallinnosta. Kalifornian käytännön ilmastopolitiikka on edelleen kunnianhimoisempaan kuin yhdenkään eurooppalaisen valtion.
Lisäksi teknologia ja markkinat ovat jo tulleet apuun.
Päästöjen kannalta tärkeät energiamarkkinat ovat jo muuttuneet. Tämä näkyy selkeästi etenkin USA:ssa.
Yhdysvalloissa energian suhteelliset hinnat ovat kehittyneet siten, että maassa ei ole rakenteilla yhtään uutta hiilivoimalaa.
Samaan aikaan aurinko- ja tuulivoimaan osuus uusista investoinneista on noussut voimakkaasti. Kummatkin uusiutuvat energiamuodot ovat myös taloudellisesti kannattavia ilman julkisen vallan tarjoamia tukiaisia.
Käynnissä oleva energiavallankumous on näkynyt perinteisten voimaloiden omistajille ja laitetoimittajille.
Hyvä esimerkki muutoksesta on ollut perinteisen amerikkalaisen teollisen lippulaivayrityksen GE:n vaikeudet. Yhtiö havahtui uusiutuvien energiamuotojen nousuun liian hitaasti. Tämä yhdessä muiden ongelmien kanssa on johtanut siihen, että yritysten markkina-arvo laskenut huipustaan 80 prosenttia.
Suomalaiset yritykset ovat ottaneet aktiivisen roolin ilmastonmuutoksessa. Yritykset investoivat uusiutuviin energialähteisiin tai teknologioihin, jotka edesauttavat hiilijalanjäljen pienentämisessä. Esimerkiksi Wärtsilä uskoo strategiassaan täysin uusiutuviin energiamuotoihin perustuviin energiajärjestelmiin. Neste ilmoitti juuri isoista investoinneista Singaporeen biotuotantolaitokseen.
Siirtymä hiilineutraaliin talouteen näkyy myös muilla tavoilla. Yksi keskeinen ajuri on liikenteen päästöjen alentaminen.
Autovalmistajat globaalisti kehittivät kiivaasti hybridi- ja sähköautoja. Tämä tarkoittaa myös suurta akkujen kysyntää, minkä seuraamukset näkyvät myös Suomessa. Terrafame, joka jatkaa Talvivaaran toimintaa Sotkamossa, ilmoitti suunnittelevansa 240 miljoonan euron investointia akkukemikaalitehtaaseen.
Vastaavasti saksalainen BASF suunnittelee Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta. Tämän investoinnin suuruutta ei ole ilmoitettu.
Myös suomalaisten yritysten asiakkaat vaativat muutosta. Tästä esimerkki on tanskalainen maailman suurin rahtilaivavarustamo Maersk. Yhtiö ilmoitti juuri, että se tähtään vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaliin laivastoon.
Aikahorisontti on pitkä, mutta laivasto uusiutuu hitaasti eikä nykypäivän teknologia mahdollista vielä siirtymistä. Käytännössä yhtiöllä ja sen tulevien laivojen laitetoimittajilla on iso työ tavoitteen saavuttamisen mahdollistaman teknologian kehittämisessä.
Yritysten kannalta kaikki mikä on vihreää ei ole kannattavaa.
Tuulivoima on ollut voimakkaassa kasvussa maailmalla. Suomalaiselle tuulivoimaloita osia rakentaville teknologiayrityksille tämä ei kuitenkaan ole taannut kannattavuutta. Alalla on koettu useita konkursseja, eikä Suomeen ole syntynyt teknologiaan nojaavaa teollista tuulivoimaklusteria. Tuulipuistoja sen sijaan Suomeen perustetaan.
Suomen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on pieni. Tämä ei tietenkään poista velvollisuuttamme huolehtia omasta osuudestamme.
Suurempi vaikutus voi kuitenkin tulla, jos suomalaiset yritykset onnistuvat itse ja luovat globaalisti kilpailukykyisiä tuotteita ja teknologioita, jotka auttavat tehokkaasti pienentämään päästöjä maailmalla.
Tähän on hyvät mahdollisuudet.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.