Tekesin Oulun yksikköön saattaisi tulla jokunen asiantuntija lisää, jos Tekesin pyrkimys suunnata resurssejaan uudelleen näkee päivänvalon. Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan asian valmistelu on kesken, eikä tarkemmista luvuista ja mahdollisuuksista voi puhua.
Tekes pyrkii suuntaamaan rahankäyttöään niin, että pääkaupunkiseudulta sitä ohjattaisiin muille alueille. Saarnivaara toivoo asian etenevän.
"Oman käsitykseni mukaan meillä on aika hyvä yhteisymmärrys KTM:n kaikkien tahojen kanssa, että me voisimme nykyisen hallinnollisen rakenteen sisällä resurssoida tilannetta uudelleen. Todennäköisesti Tekesin kansallisiin teknologiaohjelmiin voidaan liittää alueellisia osasia, jotka palvelevat tiettyjen alueiden yritysten tarpeita", Saarnivaara sanoo.
Ylivieskassa
vireää yhteispeliä
Saarnivaara myöntää, että kohu TE-keskusten ympärillä on jonkin verran voinut haitata tehokasta asiakaslähtöistä toimintaa, vaikka työt ovatkin sujuneet hyvin.
"Toivoisin, että ainakin meidän osalta saataisiin nopeasti ratkaisu ja päästäisiin normaalitilanteeseen." Tekes olisi halunnut hallinnollisesti irtautua TE-keskuksista, mutta poliitikot tyrmäsivät hankkeen.
Saarnivaara oli torstaina Ylivieskassa tutustumassa paikalliseen teknologia- ja koulutusilmastoon. Hän oli tyytyväinen näkemäänsä, dynaamista kehitystä oli näkyvillä.
Saarnivaaran mukaan on oleellista, että ammattikorkeakoulut etsivät oman alueensa, jolle keskittyä. "Omat vahvuudet pitää hakea esiin. Silloin ammattikorkeakoulut ja teknologiayhteisöt voivat toimia riittävän laadukkaasti ja pärjätä kilpailussa, vaikka ei olla varsinaisissa kasvukeskuksissa."
Yritysten tarpeet pitää täyttää ja yliopistojen kanssa pitää löytyä yhteistyökykyä. Verkottuminen laajasti ympäri Suomen on tärkeää oppilaitoksille ja yrityksille.
Teemaan sopivasti RFM-Poliksella on uusi painopistealue, joka on koneiden rf-sovellukset. Tällä tarkoitetaan radiotekniikan ja konetekniikan osaamisen yhdistämistä sopivissa kohteissa. RFM-polis on Oulun eteläisen alueella sijaitseva langattoman tietoliikenneteollisuuden ja digitaalisen median osaamis- ja yrityskeskittymä.
Parantamisen
varaa on vielä
Pääjohtaja Saarnivaara toteaa, että yritykset valittavat usein Tekesin tuen keskittyvän suurelta osin isompiin kasvukeskuksiin. "Kannustan yrityksiä itse aktivoitumaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tekesin rahoitusmahdollisuudet riippuvat yritysten omista panostuksista ja hankkeista. Me olemme vain osarahoittaja", Saarnivaara korostaa.
Viime vuoden aikana tapahtui ennakkotietojen mukaan ensimmäisen kerran vuosikausiin, että yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset laskivat. "Jos siitä tulee trendi, se on kohtalokasta Suomen kansantalouden kehitykselle. Heilahtelujahan tapahtuu aina", Saarnivaara sanoo.
Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan puolestaan rahoitus on projektiluonteista, ja tutkijoiden työsuhteet lipsuvat määräaikaisiksi. Se ei luo riittävän tukevaa pohjaa toiminnalle.
Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön johtaja Keijo Nivala toteaakin, että ammattikorkeakoulujen rahoitusmekanismi on hakoteillä. "Rahoitusta saadaan opiskelijamäärien mukaan eikä se mittaa laatua ollenkaan opetuksessa eikä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Siihen täytyy saada parannusta aikaiseksi", hän korostaa.